Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2017.

Päivä 49

Heräsin 8:30 ihan pirteenä! Mulle ei oikeesti ikinä käy niin, et aamulla tuntuis tarpeeks nukkuneelta kun herään. Ihan superia. Varmaan vaikuttaa se, että nukkumaan menin jo kymmeneltä illalla. Keli oli mitä mainioin. Tuorepuuro ja kahvi naamariin terassilla auringonpaisteessa.☀️  Tein auringonottopaikan ulos vanerilaverille. Eihän toi vanerilevy tommosen rautakehikon päällä mitään kunnon lepolassia päihitä, mut tyhjää parempi. Veikkaan et päivänväri saattaa olla punainen, mut tän päivän punahan on tutusti huomisen bruna. Mitään suojakertoimiahan en sit viittiny laittaa. Mikä ehkä ohuesti harmittaa nyt jälkikäteen, sillä niinhän siinä kävi et pari tuntia auringossa ja kärähdin. No nyt ainakin erotun siitä valkosesta lakanasta. Tosin en ehkä hyvällä tavalla. Lindiwe ilmoitti 12, et haastattelu onnistuu tunnin päästä! No ei muutaku hösseliks. Pikasiivous ja ruuanlaittoon. Lindiwe ilmesty paikalle sovitusti. Pidettiin se siis tässä meidän kämpillä. Ajateltiin tän olevan rauhal...

Päivä 48

Kerättiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin ysiks töihin. Siellähän oli kaikki hommat siivouksesta, suihkuista ja hampaiden pesuista lähtien ihan kesken. Ei se mitään odotetaan. Tehtiin aikamme kuluks tehtäviä valmiiks.  Kello oli varmaan kymmenen kun saatiin kaikki tytöt pöydän ääreen.  Tänään harjoteltiin prepositioita? Vai mitä ne on.. päällä, alla, välissä jne. Käytiin ensin yhdessä läpi ja sit tytöt kirjoitti ne vihkoihinsa. Yks tytöistä oli kirjottanut lunttilapun käteensä. Siä koreili numerot 1-10. Tyttö alko kirjoittaa niitä kädestänsä viikonpäivien kohdalle. Halus vissiin näyttää, et on nyt opetellut ne. Tästä ei voinut tyttöä kehua ja sanottiin, et toi on ehdottoman väärin. Eikä opettajat koulussa varmaan tykkäis tollasesta toiminnasta.  Harjoteltiin myös enkuks kehonosia, kasvienosia (juuret, lehti, kukka yms.) sekä erilaisia muotoja (kolmio, ympyrä, neliö). Läksyks käskettiin heidän opetella nää prepositiot mitä harjoteltiin. Eskarilla oli lounaaks...

Päivä 46 & 47

Kuva
Koko pe-la välinen yö oli ihan jäätävän kylmä. Ja aamulla kylmyys vaan jatkui. Alettiin heti herättyämme pohtiin mitä meinataan tehdä, sillä kämpille ei ainakaan jäätäs värjötteleen.  Mietittiin kaikkia eri vaihtoehtoja, mut päädyttiin aika extemporee varaan meille hotelli Ezulwinista. Siellä olis se elokuvateatteri ja ne halloween karkelot ihan vieressä. Sehän oli sit sillä selvä. Thabolle viestiä ja se tulikin heti tunnin päästä viestin lähettämisestä hakemaan.  Suunnattiin ensin kuitenkin Gablesiin ostarille syömään ja kierreltiin muutamat kaupat. Tuolla Clicks- kaupassa menee aina ihan sekasin ja haluais vaan ostaa kaiken.  Haalittiin kädet täyteen huulipunia, meikkejä ja hius juttuja. Jossain kohtaa työntekijät toi meille korit kaikille niille ostoksille.  Saatiin meidän hotellihuone kahdelta. Hotelli oli semmonen ku Happy valley Hotel, missä oli myös casino. Yks yö makso jotain 25€/lärvi. Se oli halpa hinta pienestä luxuksesta. Fiilisteltiin ensin meidä...

Päivä 45

Kuva
Thabo tuli tänään ihan aikataulussa hakemaan meidät sovitusti kympiltä. Keli oli heti aamusta ihan surkee. En tiedä miks aina perjantaisin on huono ilma vettä sataa ja on kylmä. Onneks Thabon autossa on aina lämmitykset täysillä. Tehtiin matkaa Etelä-Afrikan rajalle just semmoset 30min. Thabo jäi venaamaan Swazimaan puolelle ja veti penkin tuttuun tapaan vaakatasoon kun lähdettiin seikkaileen.  Meillä meinas olla ongelmia heti ekalla luukulla, kun virkailijat puuttu meidän väliaikasissa viisumeissa lukeneeseen kommenttiin: rikosrekisteriote puuttuu/ toimitettava. Meidän tarinakin muuttu siinä pariin kertaan, kunnes vaan lopulta vakuuttavasti väitettiin, että ne on toimitettu ja viisumit on vielä vaiheessa. Satu alkoi ensin selittää, ettei meillä oo niitä rikosrekisteriotteita vielä, mut se oli huono idea. Ja seivattiin tilanne sillä, et sanottiin sittenkin meidän toimittaneen ne kyllä. Virkailijat olis ensin passittanu meidät takas maahanmuuttovirastoon mut sanottiin, että nyt ...

Päivä 44

Kuva
Oltiin tyttökodilla 7:00 ja lähtö koulutielle oli n. 7:15. Lähtijöitä samaansuuntaan tai olla yhteensä 6. Kävelyyn meni alle 10min ja päivä alkoi vasta 7:45. Päätettiin mennä 2- luokkalaisten tunnille, mihin meni kaks meidän tyttöä. Opettaja tuli paikalle ja oli ensin vähän ihmeissään meistä. Hän sano et pitäis käydä rehtorin luona kysymässä voidaanko tulla seuraamaan opetusta. Opettaja vei meidät reksin tykö ja asia oli lopulta ihan ok. Rehtori vitsaili, et missä meidän kirjat on jos kerta tullaan tunnille. Hehhheh. R ehtorin kanslia. 😀 Opettaja oli nuori nainen ja viimosen päälle tälläytynyt. Oli tekokynnet ja upee tukka. Oltiin kuitenkin yllättyneitä siitä et opetus oli aika hyvää. Toivottavasti se on samanlaista, myös silloin kun sitä ei olla tarkkailemassa. Aamu alkoi jollain aamunavaus tyyppisellä kokoontumisella pihassa. Kaikki koulun oppilaat kokoontui pihaan muodostaen rivit luokkien mukaan. Pienet edessä ja vanhemmat taaenpana. Siinä ne lauloi ja lopuks rukoili. ...

Päivä 43

Tänään harjoteltiin tyttöjen kans kuukausia, vuodenaikoja, kellonaikoja, viikonpäiviä, numeroita, kirjoittamista, matikkaa ja mitä vielä.  Skipattiin lounas ja ajateltiin lähtee hyvissäajoin kohti keskustaa. Mut ilmeisesti 11 aikaan on turha yrittää tehdä matkaa combilla. Yks combi ajoi meidän ohi koska oli täynnä. Seuraavaa odoteltiin varmaan tunti (siltä se ainakin tuntui),mitä ei koskaan saapunu. Jotkut työmiehet tarjos meille kyytiä niiden lava-autolla ja hypättiin kyytiin. Molemmat veti kaljaa, jopa kuski. Onneks vauhtia oli varmaan vaan n. 5km/h mikä vähän lohdutti mieltä.  Matka oli kaikkien osalta erittäin hilpee. Meitä lähinnä huvitti se vauhti ylämäkiin. Päästiin turvallisesti perille, mut ei ihan keskustaan asti mihin niiden oli tarkoitus meidät heittää. Eli taas oltiin tienposkessa venaamassa combia. Combeja ajeli vaan ohi ja ykskään ei ottanu kyytiin. Joku valkoihoinen mies sit nappas meidät kyytiin ja tällä kertaa päästiin matkustamaan lava-auton lavalla! Se ...

Päivä 42

Heräsin 8:30 ja siirryin palvomaan arskaa terdelle. Tänään piti olla ihan superhyvä keli, mut jossain kohtaa alko tuleen pilviä taivaalle ikävästi häiritsemään auringonottoa. Sain jopa Satulta lainatun kirjan luettua loppuun, mitä oon tässä nyt yli kuukauden jo lukenut. Oon aika huono lukemaan kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Kärsivällisyys ei vaan yksinkertaisesti riitä siihen touhuun.  Kävin suihkussa ja tein meille evästä, mitä nyt enää sattu kaapista löytymään: tonnikala-chakalaka-nuudeli asiaa. Ajoitus oli aika passeli. En ehtinyt kauaa ottaa ruokalepoa, kun alko ihan jääätävä vesisade ja ukkonen. Siis vettä tuli kun Esterin... kyllä te tiedätte mistä. Täällä nää myterit on vähän eriluokkaa kun kotomaassa. Sähkötkin meni poikki. Ja vessan lattia lainehti vedestä.  Ajatus töihin lähtemisestä ei siinä kelissä kauheesti houkutellut. Onneks sitä kestikin lopulta varmaan vaan puolisentuntia ja päästiin ajoissa työmaalle.  Tyttökodilla tein parin likans kans 100-pal...

Päivä 41

Viikonloppu meni kauheella vauhdilla ja taas oli aika orientoitua kohti työviikkoa. Satu oli herännyt jo seiskalta ja oli ahkeroinut tytöille tehtäviä. Tyyliin mikä ei kuulu joukkoon ja piirsi kuvat asioista. Tytöt menee kaikki kyllä kehityksessä niin eri levelillä et meidän opiskelutuokiot on välillä aika haasteellisisa. Kaks tarvii apua oikeestaan kokoajan, kolmas pärjää hyvin omissa tehtävissään mut sen pitää samalla toimia tulkkina näille kahdelle muulle.  Kun sain toisen kanssa Satun tekemät tehtävät valmiiks, alkoi armoton  numeroiden opettelu. Tyttö osaa kirjoittaa numerot 1-3 ja 6. Muut onkin sit ihan hepreaa, eikä ne tunnu jäävän päähän millään. Annoin tytölle kotiläksyks, missä tytön pitää kirjoittaa numerot ja opetella muistamaan ne. Lisäks kirjaimet menee välillä ihan päin prinkkalaa. En tiedä miten likka voi olla jo 4-luokalla kun perusasiat on ihan hukassa. Kaikki opetus siis tapahtuu kouluissa enkuks, siten vois kuvitella et tällaset asiat olis ees jotenkin ...

Päivä 39 & 40

Kuva
Thabo tuli hakemaan meidät lauantaina aamulla sovitusti, ehkä jopa vähän etuajassa. Lähdettiin käymään All out African toimistolla missä meidän piti maksaa Krugerin reissu. Office olikin kiinni, vaikka sähköpostilla oltiin sovittu et viikonloppuna onnistuu tulla maksamaan. Jatkettiin tästä sit matkaa kohti Mlilwanen luonnonsuojelualuetta. Oltiin perillä noin 10:30 ja majoitus saatiin vasta klo 14:00. Varattiin meille 2h ratsastus oppaan kanssa. Startattiin heposilla 11:30. Sää ei ollut varsin hyvä, mut ei mitenkään huonokaan. Vettä tihutti aina välillä mut sitä tuli niin vähän, ettei siinä ehtinyt kastua. Lisäks se oli kai eläinten näkemisen kannalta ihan hyvä, ettei aurinko porottanut täydellä teholla. Sain itelleni porukan laiskimman pollen ja meinas kyllä välillä mennä hermot sen oikuttelujen kans. Hyvin me silti pysyttiin muiden perässä, vaikka ajoittain saikin ravata toiset kiinni. Matkalla nähtiin antilooppeja, impaloita, apinoita, villisikoja, seeproja, virtahepoja, buffaloi...

Päivä 38

Kuva
Mentiin taas aamuvukiin tyttökodille. Tänään harjoiteltiin tyttöjen kans kellonaikoja. Niitä kirjoitellessa selvis, ettei tää yks osannut kirjoittaa numeroita 1-10, joten palattiin niihin. Se oli jotenkin yllättävää, koska tyttö laskee vaikeimmatkin plus ja miinuslaskut sekä hallitsee kertolaskut + osasi kellon mut sit tällaset perusasiat olikin ihan hukassa. Tyttö on niiin epävarma itestään, ja tuntuu et sitä ihan oikeesti pelottaa kirjoittaa vastaukset jos meneekin väärin. Tsemppasin kuitenkin tyttöä ja annoin sen kirjoittaa numerot päin mäntyä ja sit yhdessä korjattiin ne sen jälkeen. Eiköhän ne siitä. Lisäks käytiin kaikkien kans läpi miks on tärkeetä pestä käsiä joka käänteessä, pestä hampaat päivittäin, käydä suihkussa , juoda riittävästi vettä, syödä ja nukkua. Toi käsienpesu välillä hirvittää. Tytöt muka pesee käsiään ja sit selviää ettei ne pessyt, tai vaihtoehtoisesti huljutteli kätensä jossain kuravedessä. Valotettiin niille vähän et käsissä on aika paljon bakteereita. Toivo...

Päivä 37

Mua on tässä jokusen päivän mietityttänyt Suomeen palaaminen. Miten tää reissu tulee oikeesti muuttamaan mua ja mun ajattelutapaa asioista. Sillä muutosta on jo tapahtunut, näinkin lyhyessä ajassa. Miten tätä kaikkee täällä tulee niin ikävä. Suomessa on asiat oikeesti todella hyvin, mut eniten takasin palaamisessa ahdistaa se kun ihmiset ei osaa arvostaa sitä kaikkea. Kaikilla on esimerkiks ne mahdollisuudet opiskeluun ja terveydenhuoltoon. Se on sit vaan oma valinta, miten elämänsä on päättänyt elää. Hyödyntää vai olla hyödyntämättä tätä upeeta mahdollisuutta. Täällä sä pääset kouluun ja saat ammatin, jos satut syntymään varakkaaseen perheeseen. Jos käy huonompi tuuri perheen suhteen, tulee elämästä aika paljon haasteellisempaa ja monimutkaisempaa. Tulee ihan oikeesti ikävä näitä ihmisiä. Näiden avoimuutta ja iloisuutta. Miten täällä huolehditaan toinen toisistaan. Sitä miten kadulla tavatessa hymyillään ja vaihdetaan kuulumiset vaikkei edes tunneta. Tulee ikävä tätä kiireettömyyt...

Päivä 36

Kuva
Aamulla tyttökodilla suorastaan kuhisi valkoihoisia! Ihmeteltiin jo kaukaa, et mitä helkkaria nyt tapahtuu. Osa porukasta heilui kuokkien kanssa keskellä tiellä kuoppia kaivaen. Jotkut niistä maalas eskarin seiniä ja ovenkarmeja. Ja osa soitteli kitaraa kiven päällä tienreunassa.  Tyypit oli tulleet Skotlannista Swazimaahan 10 päivän ajaksi, mistä viettivät yhden päivän eskarilla auttaen maalaamisessa ja pihan kunnostamisessa. Lisäks ne kaivoi tohon autotielle hidasteet (lasten takia). Oli ne väsänneet tienreunaan myös varoituskyltit näistä töyssyistä.:) Eskarilla on valmistujaisjuhlat joulukuussa niin paikkaa laitetaan sen takia ulkoisesti nyt uuteen uskoon! Lindiwe lisäks aikaisti juhlien ajankohtaa, koska kerrottiin meidän aikeista pitää 6.12 itsenäisyyspäivä kekkerit tytöille! Se viikko tuleekin olemaan sit yhtä juhlaa! Ensin on häät 2.12, sit valmistujaiset 5.12 ja meidän juhlat ja samalla läksiäiset 6.12.  Me alettiin leipomaan sämpylöitä tyttökodilla tyttö...

Päivä 35

Kuva
Startattiin auto aamulla 7:45. Mukaan piti tulla vaan tää yks tyttökodin tyttö ja me mut auto täyttykin äkkiä, kun Lindiwen tytär, poika ja lapsenlapsikin lähti kyydillä kohti Manzinia. Ei olla ennen liikuttu täällä päin niin aikasin, joten nähtiin ja päästiin osalliseks ihaniin aamuruuhkiin.  Tankkaamisesta voitas Suomessa ottaa vähän mallia täältä! Ei pidä kun ajaa auto tankille, antaa rahat ja jäbät tankkaa ja pesee tuulilasin sun puolesta, eikä kuskin tarvi kun istua kyydissä.😜 kätevää! Löpöä meni tankkiin 250Randin verran, mikä tekee euroissa n. 15,50€. Se raha menikin suoraa mun ja Satun lompakoista. Oltiinhan kuitenkin lupauduttu auttamaan kustannuksissa. Koko menomatkan mä vaan ihailin näitä kyydissä istuvia lapsia. Tää lapsenlapsi on iältään vasta 3 ja tyttökodin tyttö 11. Kumpikin istui koko automatkan HILJAA ja seuras tarkasti maisemia! Suomessa mukelot ehtii oleen autossa varmaan 10min, kun alkaa se kauhee kitinä ja marmatus, koska ollaan perillä, mulla on pis...