Päivä 39 & 40

Thabo tuli hakemaan meidät lauantaina aamulla sovitusti, ehkä jopa vähän etuajassa. Lähdettiin käymään All out African toimistolla missä meidän piti maksaa Krugerin reissu. Office olikin kiinni, vaikka sähköpostilla oltiin sovittu et viikonloppuna onnistuu tulla maksamaan. Jatkettiin tästä sit matkaa kohti Mlilwanen luonnonsuojelualuetta. Oltiin perillä noin 10:30 ja majoitus saatiin vasta klo 14:00. Varattiin meille 2h ratsastus oppaan kanssa. Startattiin heposilla 11:30. Sää ei ollut varsin hyvä, mut ei mitenkään huonokaan. Vettä tihutti aina välillä mut sitä tuli niin vähän, ettei siinä ehtinyt kastua. Lisäks se oli kai eläinten näkemisen kannalta ihan hyvä, ettei aurinko porottanut täydellä teholla.

Sain itelleni porukan laiskimman pollen ja meinas kyllä välillä mennä hermot sen oikuttelujen kans. Hyvin me silti pysyttiin muiden perässä, vaikka ajoittain saikin ravata toiset kiinni. Matkalla nähtiin antilooppeja, impaloita, apinoita, villisikoja, seeproja, virtahepoja, buffaloita ja krokotiileja. Ja jotain muitakin ilmeisesti. En todellakaan oo koskaan ajatellut et hipot ois noin isoja!!! Siellä ne köllötteli läjässä sulassa sovussa yhdessä krokotiilin kans. Mulla meni oppaan selitykset aikalailla kokoajan ohi kun en kuullut mitään ja sain keskittyä hevosen kanssa taisteluun. Lisäks sai pelätä millon ollaan kumossa, kun tuntu et se kompasteli jokaiseen esteeseen mitä eteen tuli. Mentiin pari kertaa myös vedessä, kun ylitettiin jokia. 

Siis kokemuksena toi oli kyllä aivan mahtava! 😍 Harvoin sitä pääsee ratsastamaan keskelle seepra laumaa. Maisemat oli kun jostain hienosta taulusta. Sielu lepäs, ainakin hetkittäin kunnes hevonen järjesti taas jonkun kohtauksen. 2h ratsastamisen jälkeen oli kyllä takapuoli hellänä. Mut menisin koska vaan uudestaan. Aika vaikea kuvailla sitä fiilistä mikä olon valtas, mut onnellisuus ja kiitollisuus ehkä suurimpina. 😍 niin siistiä! 

Koko tää alue ravintoloineen ja mökkeineen on tosi viihtyisä. Me majotutaan tämmösessä lehmänlannalta haisevassa olkikasassa miten Swazimaassa on ennen muinoin asuttu. Meidän onneksemme tää oli sisältä vähän erilainen, kuin ne pelkistetyt versiot missä käytiin silloin cultural villagessa. Täällä on jopa sisävessa ja suihku mistä tulee lämmintä vettä!! Tosin sitä iloa ei kauaa kestänyt kun lotrattiin suihkussa vissiin liian kauan ja vesi muuttuikin kylmäks.😢

Oltiin varattu illaks vielä autoajelu vuorille missä näkis auringonlaskun ja lisää eläimiä. Keli oli kuitenkin illasta niin sateinen ja pilvinen, ettei retkeä ollut kannattavaa järjestää. Meille kuitenkin varioitiin ihan oma reissu aamuks. Päästään katsomaan kun aurinko nousee😍 Mikä tarkottaa sitä et auto starttaa pihasta 4:30! Wuhuu😎😎

Vähän toki kirpasee toi herääminen tohon aikaan, mut kerrankos sitä vaan täällä ollaan ja halutaan tietty nähdä mahdollisimman paljon. Lisäks toi ratsastaminen ja ulkoilma sai aikaan hyvän väsymyksen, joten veikkaan ettei unen saaminen tuota tänä iltana ongelmia. 

Mentiin illalla nukkumaan varmaan jo seittemältä ja herättiin ilman ongelmia klo. 4:00 sunnuntaiaamuun. Oltiin sovittu näkevämme 4:20 meidän kuskin kans. Mies tuli vähän ennen puolta viittä kyselemään halutaanko me silti lähteä vaikkei 100% varmuudella edes nähtäis auringonnousua. No hitto varmasti haluttiin! Ettei turhaan herätty siihen aikaan. Ja onneks lähettiin. Oltiin just eikä melkein oikeeseen aikaan vuorenhuipulla. Aurinko oli ihan mieletön! Niin iso ja kirkkaanpunainen! Siis vau!!! 😍😍 niitä maisemia ois voinut toljottaa vaikka koko päivän. Sitä tunsi olonsa taas niin onnelliseks ja tyytyväiseks. Kyllä luonnolla on ihmeellinen vaikutus ihmismieleen. Jossain kohtaa kuski häippäs ja jäätiin vielä iteksemme kuvailemaan. 

Lähdettiin kans kohti autoa, ja todettiin vaan et tähän se meidät jätti ja nyt auto ei ollut enää siinä. Katottiin ihmetellen toisiamme ja todettiin et taidettiin jäädä tänne.😂 onneks kuski ei ollutkaan kaukana, vaan se oli mennyt laittamaan meille kahvit ja teet valmiiks. Siellä se hyräili ja lauleskeli itekseen touhuamisen ohella. Niin symppis ja ystävällinen opas saatiin, ettei parempaa olis voinut toivoa. Mies siirsi jopa auton pöydän eteen tuulensuojaks, et saatiin syödä ja juoda ilman et kaikki kokoajan lenteli ilmaan. Mua alko jotenkin huvittamaan koko tilanne. Siellä me oltiin Satun kans söpösti piknikillä vuorilla, eikä kello ollut edes kuutta aamulla. 😂

Sit jatkettiin matkaa takas alaspäin vuorenrinnettä. Jokaisen eläimen kohdalla kuski pysäytti, et saatiin kuvata rauhassa ja saatiin kattavat tietopläjäykset millon mistäkin. Opas kävi jopa jossain jorpakossa katsomassa nähtäiskö me siitä krokotiileja, missä kohin ne yleensä viihtyy. Ei näkynyt just siitä, mut nähtiin kyllä monta krokoa muualla. Lisäks nähtiin seeproja, kuduja, gnuita ja impaloita. Muutamia hienoja lintujakin bongattiin. Virtahevot oli piilossa, mut niitä me nähtiin onneks eilen. 

Palattiin takas alueelle 7:00. Pihassa oli taas miljoona apinaa ja villisikoja. Mitkä kaikki piti tietysti kuvailla, vaikka kuvia niistä oli jo varmaan sata ennestään. Päästiin sopivasti aamupalalle ensimmäisten joukossa. Aamupalapöydästä pysty näkemään krokotiilin. Pöytä oli ihan semmosen lammen vieressä. 

Aamupalan jälkeen mentiin pakkaileen meidän tavarat ja odottelemaan et Thabo tuli hakemaan meidät kymmeneltä. Käytiin matkamuisto kojusta hakemassa Thabolle tuliaiseks pieni krokotiili-pehmolelu-avaimenperä. Koska se on aina ihan fiiliksissä spottailemassa meidän kanssa eläimiä! 🤣 Thabo oli mielissään meiän lahjasta.😊 On kyl mahtavuutta et on saanut tutustua just Thaboon tällä reissulla. 

Mentiin Satun kans vielä Cuddle puddle-spa kylpylä asiaan. Tai näin sitä oltiin mainostettu. Paikka osottautuikin kunnon lääväks enkä kyllä voi suositella sitä kellekään, ei ollut ihan rahojen arvoinen. Okei selkähieronta oli hyvä, mut todella ylihintainen. Se makso melkein 20€ ja kesti varmaan 15-20min. Toki hinta piti sisällään sen et päästiin saunaan ja sinne itse spahan. Ilman hierontaa saunominen spa osastolla olis maksanut vajaa 7€. Sisällä oli yks pieni allas, minkä ympärillä naiset loikoili alasti ja pihassa oli isohko uima-allas, mihin ei todellakaan tehnyt mieli mennä pulikoimaan. Toisen altaista piti olla joku kuumalähde juttu. Meiltä jäi kummatkin altaat testaamatta.  Sauna oli hyvä mut yleisesti koko spa alue vaikutti siltä et se olis homeessa ja muutenkin tosi likaisen oloinen. Satu oli myös nähnyt seinällä torakan, mut se oli naisten mukaan kuulemma hyvä juttu, koska torakat pitäis epäpuhtaudet poissa... Me nähtiin asia vähän erikantilta. Meistä se tarkotti sitä, et paikka oli just niin likanen ja siks siellä on torakoita..😂

Kylpylän pihassa oli lisäks joku miehille suunnattu ihan omanlaisensa spa-alue. 😂 Kurkittiin sinne oikeestaan vähän vahingossa aidan raoista, kun yhtäkkiä jostain jorpakosta alkoi kuulua meteliä. Paikka näytti lähinnä joltain kaatopaikalta minkä juurella oli lätäkkö likaista vettä. Siellä oli paaaljon miehiä ilkosillaan kylpemässä. Se vasta erikoinen näky olikin.

Käveltiin Cuddle puddlelta lähimmälle "ostarille" syöpöttelemään, mistä Thabo tuli noukkimaan meidät klo 15:00 takas kotiin. Kysyttiin Thabolta tästä miesten "altaasta" ja se sanoi, et viimeks eilen oli käynyt siellä kylpemässä. 😂 Ei heitetty vitsiä siis asiasta enempää. 

Kotona oli pakko pestä läjä vaatteita, koska kaikki mukana olleet haisi ihan lehmänlannalta. Siis siltä, miltä meiän yöpaikka haisi. 

Kokonaisuudessaan viikonloppu oli onnistunut ja sisälsi paljon upeita asioita. Niin paljon nähtävää ja koettavaa. 😊 Nyt voikin mennä varsin hyvillä mielin unille ja startata uus viikko uudella energialla! 

Täällä kaikki hyvin. Hyvää yötä❤️