Päivä 36

Aamulla tyttökodilla suorastaan kuhisi valkoihoisia! Ihmeteltiin jo kaukaa, et mitä helkkaria nyt tapahtuu. Osa porukasta heilui kuokkien kanssa keskellä tiellä kuoppia kaivaen. Jotkut niistä maalas eskarin seiniä ja ovenkarmeja. Ja osa soitteli kitaraa kiven päällä tienreunassa. 




Tyypit oli tulleet Skotlannista Swazimaahan 10 päivän ajaksi, mistä viettivät yhden päivän eskarilla auttaen maalaamisessa ja pihan kunnostamisessa. Lisäks ne kaivoi tohon autotielle hidasteet (lasten takia). Oli ne väsänneet tienreunaan myös varoituskyltit näistä töyssyistä.:) Eskarilla on valmistujaisjuhlat joulukuussa niin paikkaa laitetaan sen takia ulkoisesti nyt uuteen uskoon! Lindiwe lisäks aikaisti juhlien ajankohtaa, koska kerrottiin meidän aikeista pitää 6.12 itsenäisyyspäivä kekkerit tytöille! Se viikko tuleekin olemaan sit yhtä juhlaa! Ensin on häät 2.12, sit valmistujaiset 5.12 ja meidän juhlat ja samalla läksiäiset 6.12. 

Me alettiin leipomaan sämpylöitä tyttökodilla tyttöjen kans. Jauhot tietysti loppu kesken ja leivinpaperi palo sämpylöiden pohjaan kiinni, mut hyviä ne oli! Tai ainakin leiväks tunnisti.

Eli tyytyväisiä oltiin tulokseen, vaikkei mitään jauhopeukaloita olla kumpikaan. 


Haettiin myös tälle vierailevalle tähdelle villasukat meidän lahjoituksista❤️ Loput pienet sukat me varmaan annetaan neuvolaklinikalle jakoon, missä Anni ja Marianne suorittavat osan työharkastaan.


Syötiin lounasta ja odotettiin yhteen asti, et tytöillä alkais raamattukerho ja päästäis livistämään kohti keskustaa. Kohta on mennyt 3 viikkoa siitä kun viimeks käytiin maahanmuuttovirastossa, joten lähdettiin kyselemään joko meidän viisumit ois valmiita. Matkalla virastoon nähtiin tiellä suht erikoinen kolari. Toinen autoista oli kaikkien kaistojen keskellä poikittain ja tää toinen autoista oli vastaantulijoiden kaistalla ihan mutkalla. Ei ymmärretä miten kolari on edes voinut tapahtua, niin oudosti kumpikin auto oli sijoittunut. 




Pällisteltiin aikamme ja suunnattiin virastoon. Meidät ohjattiin heti tän aina niin aurinkoisen naisen huoneelle. Nainen oli ihan yhtä perseestä kun aina ja meidät nähtyään hän sanoi vain ettei tänne, vaan toiseen huoneeseen! 😂 ei voi ymmärtää miten joku voi olla niin happamalla naamalla joka päivä. Siitä viis, vaihdettiin huonetta ja siellä sit selvis, ettei meidän viisumit oo vieläkään valmiita. Ens viikolla siis uusi yritys. 

Lähdettiin kävelemään takas keskustaan. Poliisi oli tullut selvittelemään kolaria. Lisäks tiellä oli tapahtunut toinenkin kolari! Siis ihan samassa kohdassa kun tää selvittelyvaiheessa oleva kolari. No nyt meitä jo vähän huvitti. Onneks siinä oli poliisit jo paikalla. 
Mentiin vaihteeks shoppaileen, mikä saatto tänään vähän riistäytyä lapasesta! Satu olis halunnut ostaa kaikki mekot ja mä en osannut valita mitkä housut ostan. Joten ostin kahdet samanlaiset ja yhden mekon. Satu osti mekkoja 3. Pitää varmaan alkaa selvittelemään paljon maksaa tavaroiden postittaminen Suomeen.😂 Kadun sitä päivää kun sulloin rinkkani niin täyteen tavaraa tänne lähtiessäni. Ja miksei kukaan kertonu että täällä voi shoppailla halvalla? 

Yritettiin myös epätoivosesti ettiä Satulle ruisleipää kaikista kaupoista, mut ihan tuloksetta. 😢 Joskus täällä on kuulemma ollut realin tyyppistä leipää valikoimissa, mut nyt kaupat ei tarjoile kun valkosta paahtoleipää. Että laitappa isi ruisnäkkäriä postissa tulemaan! 

Käytiin taas spurrissa syömässä. Tänään testattiin jotain kana-tortilla-asioita. Ne tosin oli paistettu pannulla ja niillä oli hienompi nimi kun tortilla. Hyvää oli, mut annokset oli niin isot ettei jaksettu syödä niitä loppuun. 

Raahauduttiin combipysäkille, missä olikin taas järkky jono, joten matka jatkui taksitolpalle. Noukittiin kyytiin tosta matkalta yks meidän likoista. Tyttö oli vähän hämillään ensin mutta tietysti kiitollinen kun säästyi viimesiltä ylämäiltä. :) 

Varattiin tänään 5 päivän reissu Krugeriin marraskuun alkuun! Niin siistiä 😍 Meinattiin ensin 3 päivän reissua, mut hintaero oli niin pieni näiden kahden välillä. Lisäks päästään vapaaehtoistyöntekijöiden hinnalla mikä on halvempi, niin 5 päivää tuli maksaan suunnilleen samanverran kuin mitä 3 päivää olis maksanut! :) en malta odottaa!😍

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päivä 85

Kuva
Thabo tuli hakemaan meitä kympiltä ja suunnattiin keskustaan osteleen tyttökodille viä vikat hankinnat.  Säiltyslaatikoita, joululahjoja, lahjapusseja, elokuvia, saippuaa, peilejä, vessapaperia, vaippoja, huulikiiltoja ja läjä ruokaa (papuja, makaronia ja riisiä). Sit kaikki tarjottavat huomisiin läksiäisjuhliin.  Lastattiin tavarat luottavaisesti Thabon autoon, jätettiin ne sen kyytiin ja jatkettiin ostelemista. Käytiin kiertämässä vielä tää Mbabanen handicraft - market alue ja suunnattiin MTN liikkeeseen hyvästelemään myyjä. Myyjä pyys meitä tuleen sanomaan heipat ennen ku me lähdetään. Myyjä oli vähän yllättynyt et me oikeesti viä käytiin sen luona. Lisäks se sano et meidän ansioista hän on tehnyt viime aikoina parempaa tulosta. Tästä hyvästä se halus antaa meille t-paidat perjantaina ennen meiän lähtöä. Sanottiin et yritetään ehtiä aamulla sen liikkeen kautta, mutta ei voida luvata mitään.  Soitettiin Thabo hakemaan meitä keskustasta ja se sano et menee 15mi...
Lue lisää

Päivä 72

Kuva
Herättiin aamulla kuuden jälkeen ja tuskailtiin kaatosadetta ulkona. Ei hirveesti meinaan houkutellut lähtee tarpoon combipysäkille siinä kelissä. Meidän lähtö kuitenkin viivästy lähemmäs seiskaa ja sadekin onneks vähän hellitti. Heitettiin silti sadetakit päälle ja herätettiin viittoinemme ehkä hivenen kummaksuntaa.  Päästiin combiin vaikka se olikin jo täynnä. Mulle napsahti ekaa kertaa seisomapaikka.  Pat jo meitä venaili PnP:llä. Hän olikin semmonen super herttanen mummeli ja oikeelta nimeltään Patricia. Hypättiin kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti Manzinia ja Siphilileä. Pat kertoili koko matkan Siphililestä ja sen toiminnasta. Alkunsa toiminta on saanut Ruotsista ja toiminta Swazimaassa alkoi vuonna 2012. Asiakkaita on ainakin 300 ja työntekijöitä kaikkinensa 80. Ensin asiakkaina ovat äidit, mutta kun lapsi syntyy lapsesta tulee asiakas. Tarkoituksena on siis edistää äitien ja lasten hyvinvointia sekä lisätä tietoisuutta hiv:stä ja sen hoidosta. Stigma on edelleen...
Lue lisää

Päivä 25

Lähdettiin tänään herättyämme taksilla Ezulwiniin. Vettä sato vaihteeks, joten combilla kulkeminen ei houkutellu. Saatiin meidän uudelta taksikuskilta hyvät alennukset matkasta. Normaalisti kuulemma matka olis maksanut 230R, mutta meille se kustantais 190R. 😂Thabo vaikuttaa hyvältä tyypiltä ja varmasti soitetaan jatkossakin hänelle, jos tarvitaan kuljetusta.  Kauppakeskus oli kuin mistä tahansa päin maailmaa. Lähinnä se muistutti jotain outlet-kylää missä on tullut muissa maissa vierailtua. Valkoihoisia oli paljon, ja tarjonta kaupoissa sopi hyvin meille. Kierrettiin muutamat vaatekaupat ja marketit ennen ku suunnattiin syömään Mugg& beaniin. Joku oli paikkaa kehunut ja päätettiin kokeilla. Annos ei ollut kallis, mutta surkee oli sekin. Ei siis jatkoon sekään rafla. Täytyy tyytyä jatkossa vaan kotitekoiseen pöperöön, niin saa sitä mitä haluaa. Satu löysi läjän toppeja ja mä ostin jotain kulmakarva meikkejä sekä mielenkiintoisen naamarasvan. Sillä pitäs lähteä finnit, ka...
Lue lisää