Päivä 41

Viikonloppu meni kauheella vauhdilla ja taas oli aika orientoitua kohti työviikkoa. Satu oli herännyt jo seiskalta ja oli ahkeroinut tytöille tehtäviä. Tyyliin mikä ei kuulu joukkoon ja piirsi kuvat asioista. Tytöt menee kaikki kyllä kehityksessä niin eri levelillä et meidän opiskelutuokiot on välillä aika haasteellisisa. Kaks tarvii apua oikeestaan kokoajan, kolmas pärjää hyvin omissa tehtävissään mut sen pitää samalla toimia tulkkina näille kahdelle muulle. 

Kun sain toisen kanssa Satun tekemät tehtävät valmiiks, alkoi armoton numeroiden opettelu. Tyttö osaa kirjoittaa numerot 1-3 ja 6. Muut onkin sit ihan hepreaa, eikä ne tunnu jäävän päähän millään. Annoin tytölle kotiläksyks, missä tytön pitää kirjoittaa numerot ja opetella muistamaan ne. Lisäks kirjaimet menee välillä ihan päin prinkkalaa. En tiedä miten likka voi olla jo 4-luokalla kun perusasiat on ihan hukassa. Kaikki opetus siis tapahtuu kouluissa enkuks, siten vois kuvitella et tällaset asiat olis ees jotenkin hallussa. Ja tää ei oo nyt edes se tyttö kenen kans käytiin siä psykiatrisessa sairaalassa niissä testeissä. Se on ihan oma juttunsa se. 

Lisäks käytiin läpi erilaisia tunnetiloja. Kyseltiin mikä tekee tytöt iloisiks, surullisiks, turhautuneiks jne. Kukaan ei osannut kertoa mikä tekee heidät surullisiks, kuulemma ovat aina iloisia. Yritettiin tuoda esiin, et on ihan normaalia jos aina ei tunnu iloiselta ja onnelliselta. Vai senkö takia porukka on täällä päin aina niin iloisia, kun ei osata/ saa näyttää surullisia fiiliksiä? 

Eskarilta loppui ruoka ja meidän likat jäi ilman. Mekin toki jäätiin Satun kans, mut se nyt ei haitannut. Meillä sentäs on ruokaa kämpillä. Lindiwe sattu oleen tontilla ja sanoin asiasta. Tytöt olis nimittäin tyytyneet kohtaloonsa, et tänään ei syötäis lounasta. Lindiwe hämmästeli asiaa ja sanoi, et tytöt sais ruokaa JOS hoitavat velvollisuutensa ensin (suihku ja tiskaus). Tytöt tarttui siis tuumasta toimeen ja rupes tiskaamaan. Satu oli jo poistunut paikalta suihkuun, kun oli saanut veret ja kuolat päällensä. Tää epilepsia tyttö kaatui ja löi huulensa mistä alkoi sit vuotaa verta. Mä häippäsin paikalta, kun tytöt tiskas ja tuntu ettei mulle ollut enää sen suurempaa virkaa. 

Välillä ihmetyttää toi Lindiwen tyyli toimia. Se on tyttökodilla todella vähän. Mut silloin kun se tulee paikalle, se latelee sääntöjä minkä mukaan meidän tulis toimia. Ollaan sanottu monta kertaa, et kun me ei voida tietää kaikesta kaikkea, kun mitään perehdytystä ei olla saatu. Okei on kiva kuulla, et tyttökodissa on sääntöjä, mut niitä tosin noudatetaan vaan Lindiwen läsnäollessa. Tää keittäjä ei ota kantaa missään asioissa. Vaikka vois luulla, et se aikuisena neuvois ja ohjailis toimintaa? Ilmeisesti palkka maksetaan vaan ruuanlaitosta. 

Kämpillä vaan makoiltiin terassilla ottamassa aurinkoa. Yritin kirjata päivän tapahtumia wordiin, mut jostain syystä se vaan lakkas toimimasta. Office tilaus pitäis jotenkin päivittää mikä vaatii nettiä, mut en saa jaettua mun puhelimesta nettiä koneelle. Blaah. Meneepä taas säädöks tämä. Täytyy jossain wifi kahvilassa koittaa saada se kuntoon, et sais paremmin noita opparin matskuja kirjailtua ylös. Mut näiden wifit on vaan sitä luokkaa, et pahoin pelkään sen jäävän vaan haaveeks.😂

Lähettiin joskus 17:30 aikoihin lenkille. Nähtiin matkalla todellakin eksynyt lammas. Se määki jossain kiven päällä ihan hädissään, näytti siltä ettei raasu osannut tulla alas sieltä. Satu oli jo menossa pelastaan sitä mut ehkä se löytää tiensä alas ilman meidän apua.😂 Oltiin alotettu paluumatka sillain hölkkä-kävely-hölkkä meiningillä kun Lindiwe soitti. Se ilmoitti vaan et Moses on meidän oven takana tulossa laittaan lamppua kattoon, et miksei me olla kotona. Sanoin sille et menee n. 10min kun ollaan takas. Sain sit vaan luuria korvaan. Loppumatka taittuikin sit pelkästään juosten. Sai kivasti hien pintaan! 😂 Moses ja sen lapsenlapsi odotteli meitä terassilla tikkaiden kans ja saatiin valo! Jeij. Nyt näkee taas vähän paremmin. Tästä asiasta ei oltu edes sovittu mitään, et Moses oli tulossa. Tottakai me sit oltais oltu paikalla. 

Huomenna mennään taas iltavuoroon. Pitäs olla aurinkoista niin ehtii hetken taas makoileen terdellä ennen töitä. 😊☀️

Kaikki hyvin täällä, hyvää yötä!