I bless the rains down in Africa

Sähköt ei ollu palautunu takasin vielä aamullakaan. Olin ajatellut et tänään olis tullut ekaa kertaa käyttöä (aivan turhaaan!!) mukaan otetulle suoristusraudalle. Ihan vaan juhlien kunniaks, mut ei koska sähköjä ei ollut. Yritin epätoivosesti suoristaa hiuksia kylmällä raudalla😂. Lakattiin kynnet ja syötiin aamupalaa. Yks tyttökodin tytöistä tuli etsimään meidän kämpiltä lisää vilttejä juhliin. Ei kuitenkaan suostuttu luopumaan omistamme, sillä ei täällä tarkene nukkua ilman niitä. 1 viltin se vei mennessään, mikä oli toiminut mun vaatteiden alustana lattialla. Lähdettiin juhliin tyttökodin kautta. Vietiin tyttöjen jääkaappiin meidän ruokia. Saavuttiin Lindiwen luo vähän yli 12 ja juhlat oli jo käynnissä. Seisoskeltiin ihan urpoina lahja käsissämme eikä oikein tiedetty mihin pitäis mennä, tai mitä pitäis tehdä. Jäätiin notkumaan kämpän oviaukolle, mistä päästiin seuraamaan sisällä meneillä olevaa jotain, ei tiedetä mikä homma se oli! Huone oli täynnä lattialla istuvia ihmisiä ...

Pestiin heti aamulla herättyämme pyykkejä, kun tänään oli aurinkoinen päivä (taas ehkä hetkeen). Uskalsin jopa pestä mun hupparin millä aina nukun öisin (lue: olen nukkunut sillä nyt 2 viikkoa putkeen!) Ehkä oli jo sen aika. Toivotaan, et se kuivuu yöks. Oltiin tyttökodilla hieman ennen ysiä. Esikoulu oli jostain syystä tänään kiinni ja tyttökodilla meitä oli vastassa aika paljon lapsia näiden 3 lisäks ketkä aamuisin vaan yleensä on. Muutama meidän eskarilainen, joku random 3v eskarilainen, 1 koululainen (tytöllä oli kummatkin silmäluomet aivan turvonneet) ja tää nainen eskariopen lapsen kanssa. Lisäks huoneessa oli vielä tää 5-vuotias epileptinen tyttö. Satu löysi sen sängystään omasta pissalammikostaan. Siellä se istui huoneessa yksin pimeessä. Tänään vedettiin sit tuokioo vähän isommalle lössille. Jaettiin pienimmille värityskirjat ja värikyniä. Sit nää 3 tyttöä teki kaikki vähän omia juttuja. Yks kirjoitti tarinaa itsestään, toinen harjoitteli numero 5 ja kolmas teki tehtäv...

Päätettiin mennä tänään aamuvuoroon, koska eilen jäi opetustuokio välistä sen virastokäynnin takia. Pyritään tekemään 3 aamua ja 2 iltaa viikossa. Koska aamuisin pidetään tuokioita vain näille 3 tytölle, niin parina iltana vietetään sit aikaa kaikkien kanssa.  Eskarilla alkoi aamupala just kun oltiin menossa tyttökodille. Kiva huomata, et siellä tarjoillaan lapsille semmonenkin päivän aikana. :) Meidän 3 tyttöä oli viihdyttämässä näitä eskarilaisia aamulla kun opet istuskeli katoksessa patojen äärellä, mut tulivat sit meidän perässä sisälle. Tulosteltiin papunetistä puhelimeen tallennettuja kuvia ja ruvettiin kyhäilemään semmosta "lukujärjestystä" tytöille, et niiden olis helpompi hahmottaa mitä tapahtuu milloinkin.  Leikkaa-liimaa touhussa menikin aika kauan ja päästiin tästä suoraa lounaalle eskarille. Ruuaks tarjoiltiin mitäs muutakaan kun riisiä ja papukastiketta sekä jotain raastesalaattia. Meno eskarilla on mun mielestä vähän rauhottunu, ehkä me aletaan olla pik...

Oltiin sovittu Satun kans et lähdetään 7:30 liikenteeseen. Pysyttiin melkein aikataulussa ja lähdettiin 7:50 😂. Pysäkillä ei näkynyt yhden ainutta combia, joten hypättiin taas muiden paikallisten kanssa jonkun ohiajavan autoilijan kyytiin. Päästiin keskustaan combimatkan hinnalla. Oltiin 8:20 ostarilla, mihin oltiin sovittu tärskyt 8:30 Constancen, Annin ja Mariannen kans. Constance ei itse tullutkaan mestoille, vaan hänen siskontytär. Tää nainen saattoi meidät sit maahanmuuttovirastolle.  Käytiin ennen sisälle menoa pihalla olevassa pienessä parakissa hakemassa leimat meidän passinkopioihin ja rikosrekisteriotteisiin. Mies ei tosin edes katsonut onko kopiot meidän passeista tai mitään. No ihan voittaja fiiliksillä lähdettiin kohti virastoa! Nyt olis leimat ja kaikki kunnossa! Olin jännittänyt sitä mun rikosrekisteriotetta, et kelpaako printattu versio. Mutta leiman saatuani aattelin et homma on nyt ok. Virastossa oli pari muutakin mamua asioimassa... Tää Constancen siskont...

Yöllä ei ollut kylmä. Mut täällä oli ihan jäätävä myteri. Se oli oikeesti aika pelottava kokemus. Tuntu siltä kun koko mökki olis ollut lähdössä lentoon. Toivoin vaan talon olevan kestävää tekoa ja ettei katto lähtis irti. Salamat välkky ikkunaverhojen läpi. Joka kerta kun tuuli ylty super rajuksi heräs, siinä rytäkässä ei auttanu edes korvatulpat. Seinät tärisi ja rännit kolisi.  Oltiin askartelemassa tytöille vanhasta pahvilaatikosta uutta hienoa mysteeriboxia. Sen käyttötarkoitus on vielä vähän avoin, mut ideoita on kyllä paljon.  Päällystettiin se pinkillä lahjapaperilla.  Säikähdettiin kun kuultiin et joku on tulossa ja meillä tietysti ulko-ovi ihan sepposenselällään. Sieltä tuli onneks vaan kaks meidän tyttöä ja joku eskarilainen. Ne toi meille lounasta eskarilta, kun ei oltu tänään syömässä❤️ vitsit miten ihana ylläri! Oltiin just mietitty mitä me syötäis tänään ja varsinkin jos sähköt menee jossain kohtaa kokonaan. Tää ratkas meidän ongelman, ainakin osit...

Se oli taas maanantai ja paluu arkeen. Tytöillä oli siivous käynnissä kun mentiin tyttökodille. Lisäks ne oli keittämässä jotain epämääräistä kastiketta liedellä. Arvoitukseksi jäi mitä se oli. Pussissa se jauho oli valkoista mutta kun ne sekoitti sen kiehuvaan maitoon se muuttui oranssiks.  Jahka tytöt sai keitoksensa päätökseen alettiin ahkeroimaan. Tein kahdelle tytöistä kauheen määrän plus- ja miinuslaskuja heidän vihkoihin. Ei se helppoa joka laskun kohdalla ollut, mut kaikki laskut oli kuitenkin molemmilla lopuks oikein! Mahtavuutta! Lisäks harjoiteltiin ihan perus palapelin tekoa. Tässä kohtaa mukaamme liittyi tää 22-vuotias nainen pienen vauvan kans, joka aikaisemminkin halus osallistua näihin tuokioihin. Tää nainen kopsas omaan vihkoonsa mun tekemiä laskuja ja alkoi ihan innoissaan myös laskemaan niitä. Sit tää kolmas tyttö kirjoittaa jo sujuvasti numero 3 ja 4! Ja vielä ilman apua. Hitsi sitä riemua, ja miten ylpeästi se esitteli meille mitä on oppinut! Lisäksi hän ha...

Taas mä heräsin kasilta, ehkä jo vähän ennen. Yöllä ei paleltanut koska olin varautunut hyvin. Sukat, villasukat, housunpuntit sukkiin, toppi, villapaita, tuubihuivi kaulaan, huppu päähän ja lapaset käsiin. Sit mulla oli 2 vilttiä ja peitto 😂 Eikä se määrä ollut yhtään liikaa. Jos päivä on kylmä, lämpötila tippuu yöllä vielä kylmemmäks. Lämpiminä päiviä yölämpötila on luonnollisesti vähän järkevämpi. Siinä mä sit hetken katselin kattoa ja olin hiljaa. Aloinkin pesemään pyykkiä, kun pihalla oli aurinkoista. Saisin ehkä pyykit kuiviksi jo illaksi ja puhtaita vaatteita. Ens viikolle meinaan on luvattu sadetta ja aurinkoa vaihtelevasti.  Lueskelin myös mun työkaverilta lainaan saatua Etelä-Afrikka kirjaa. Siinä on vähän myös Swazimaasta ja sen nähtävyyksistä. Bongattiinkin heti pari mestaa missä on pakko päästä käymään. Lisäks kirjassa on vähän Etelä-Afrikan englannin puhekieltä. Oli hauska huomata et esim: just now: tarkoittaa pian, että joku tekee jotain lähitulevaisuudessa mutta ei...

Oli ehkä toinen yö kun tarkeni nukkua ilman villapaitaa ja villasukkia. Yönaikana mökki viilenee kivasti. Heräsin kasilta, vaikka kello olis soittanut vasta ysin jälkeen. Lueskelin sängyssä ekat puolituntia Tomi Kokon kirjoitusta maidosta ja sen haitoista ja minimaalisista hyödyistä. Ulkona oli ihan jäätävä sumu, menin ottaan parit valokuvat maisemista.  Näkymät partsilta Olin laittamassa tiskivettä tulille, kun huomasin et meidän ikkunalauta kuhisee muurahaisia. Siis ikkunalauta sisällä, tossa meidän hellan ja tiskialtaan yläpuolella. Siitä alkoikin aikamoinen muurahaisten teurastus. Suihkuttelin murkkuihin jotain mortein powergardia ja seurasin tarkkaan miten muurahaiset yksitellen vaipui ikiuneen. Aine antoi niille hitaan ja varman kuoleman. Tän jälkeen pääsin keittämään aamukahvit. Keli oli viileempi ja vettä tihutti.  Lähdettiin ennen 11 kohti keskustaa. Laitoin vettäpitävän tuulitakin päälle ja pussitin mun kaiken elektroniikan. Meidän onneksemme sade kuit...

Aamu alkoi vähän tahmeesti, ei ollut yhtään motivaatiota lähteä töihin. Ulkona oli ihan super kuuma, heti aamusta. Tais olla liian kuuma jopa meidän kotieläimille, kun niitä ei näkyny.  Aloitettiin päivä tyttökodilla lakkaamalla näiden kynnet. Sormien- ja varpaankynnet. Tytöt oli fiiliksissä. Niin paljon erilaisia värejä ja glittereitä. Lindiwe, Lindiwen lapsenlapsi, keittäjä ja eskarin yks opettajista tuli kokoustamaan tyttökodille. Lakat huomattuaan nekin innostui ja huus "nyt tämä on todellinen tyttökoti".  Siinä nekin lakkasi kyntensä ja paineli toimistoon. Riemukasta. Yritettiin vähän aikaa opiskella helppoja sanoja enkuksi sekä sananselitys-peliä. Kaks tytöistä, selitteli toisillensa sanoja tosin vahvasti avustettuina.  Mentiin ulos hyppimään narua ja odoteltiin lounasta. Ruuaksi oli yllätys yllätys riisiä & papukastiketta. Meno eskarilla oli taas vähintäänkin eläimellistä. Kusta, räkää, kyyneliä, varmaan paskaakin, verta, lisää räkää. Siinä kävi joku k...

Herättiin kasilta, vaikka meillä olikin tänään melkein vapaapäivä. Luvattiin mennä tyttöjen kans leikkimään iltapäivällä, ei kummempaa.  Haluttiin vaan lähteä aikasin sieltä poliisin putkaa muistuttavasta selli hirvityksestä pois. Se oli surkeempi kun ruotsinlaivan halvimmat hytit. Yhteinen vessa ja suihkutilat. Käytiin kuitenkin katsastamassa se suihku. Ja aamen, lämmintä vettä tuli 🙏🏻 vitsit me nautittiin, ja viivyttiin pitkään. Vaahdotin hiukset kolme kertaa. Molemmat vaan fiilisteli puhtaita hiuksia! Ja freesiä oloa! Sen mitä sitä sit kesti. Meillä oli aika tarpominen vielä takas kämpille ja keli sattui oleen todella kuuma. Meni muutama combi nenän ohi, ne ei jostain syystä huolinu meitä kyytiin. Lopulta ihan tyhjä ja siisti combi kuljetti meidät meidän pysäkille.  Haluttiin siksikin äkkiä päästä kotiin, katsomaan et kaikki on tallessa. Luotiin illalla aikamoisia salaliittoteorioita, siitä miten tää meidän reissu olis suuri huijaus. Oltiin ihan varmoja, et meidän...

Tänään harjoiteltiin tyttöjen kans lukemista ja enkkua. Tää yks tyttö joka eilen tahkos Satun kans numero kolmosta, esitteli heti ensimmäiseks miten se nyt osaa sen ilman apua! Ei meinattu uskoa! Eilen siitä ei vielä meinannut oikeesti tulla mitään. Oltiin tästä aika iloisia kaikki, ylävitosia vaan lenteli. Tässä tytössä on potentiaalia. Vaikka tyttö on 11- vuotias sen kehitys vastaa n. 4-5- vuotiaan tasoa. Muut saattaa olla ajoittain vähän pilkallisia sille ja joku sanoikin, että se on kipeä sen päästään. Tyttö jaksaa silti yrittää, yrittää ja yrittää. Lindiwe kertoi joskus harjoitelleensa sen kanssa, mut silloin tää tyttö vaan nauraa ja juoksee karkuun. Lindiwe oli tosi tyytyväinen miten se meidän kanssa jaksaa istua urhoollisesti pylly penkissä yrittämässä. Sit pelattiin erä Unoa! Se oli hauskaa.  Kun oltiin ahkeroitu 1,5h mentiin pihalle pitään pieni tauko, hypittiin narua, suurta hilpeyttä aiheutti kun mä menin hyppimään. Se oli niistä jotenkin super huvittavaa? En ym...