Päivä 17

Pestiin heti aamulla herättyämme pyykkejä, kun tänään oli aurinkoinen päivä (taas ehkä hetkeen). Uskalsin jopa pestä mun hupparin millä aina nukun öisin (lue: olen nukkunut sillä nyt 2 viikkoa putkeen!) Ehkä oli jo sen aika. Toivotaan, et se kuivuu yöks.

Oltiin tyttökodilla hieman ennen ysiä. Esikoulu oli jostain syystä tänään kiinni ja tyttökodilla meitä oli vastassa aika paljon lapsia näiden 3 lisäks ketkä aamuisin vaan yleensä on. Muutama meidän eskarilainen, joku random 3v eskarilainen, 1 koululainen (tytöllä oli kummatkin silmäluomet aivan turvonneet) ja tää nainen eskariopen lapsen kanssa. Lisäks huoneessa oli vielä tää 5-vuotias epileptinen tyttö. Satu löysi sen sängystään omasta pissalammikostaan. Siellä se istui huoneessa yksin pimeessä.

Tänään vedettiin sit tuokioo vähän isommalle lössille. Jaettiin pienimmille värityskirjat ja värikyniä. Sit nää 3 tyttöä teki kaikki vähän omia juttuja. Yks kirjoitti tarinaa itsestään, toinen harjoitteli numero 5 ja kolmas teki tehtäväkirjaa. 

Tässä tarina eiliseltä, minkä meidän 12-vuotias kirjoitti❤️ pyysin häntä kirjoittamaan tarinan itsestään ja unelmistaan.

Jos kuvasta ei saa selvää, niin tyttö kirjoitti osimoilleen näin: 

"Kun kasvan isoksi, haluan olla lääkäri. Sillä kun isäni kuoli hän kertoi minulle, että hän haluaa, että minusta tulee tulevaisuudessa lääkäri. Sanoin isälleni: selvä isä, minusta tulee lääkäri. Mutta ennen sitä hän opetti minulle tiedettä/ minun tulisi oppia tiedettä. En vielä osaa sitä, mutta minä tiedän, että Satu ja Henriika auttavat minua oppimaan" ❤️❤️

Pidettiin tätä sekavaa tuokioo varmaan tunnin verran ja ajateltiin mennä ulos pitämään taukoa. Piirtelin valmiiksi kuvia maa-meri-laivaa varten, mut lapset alkokin syömään lounasta jo 10:25. Lounaaks oli jotain puuromössöä ja tomaattikastiketta. Sitä syötiin sormin sisällä ja pihassa. Lautasena yhdellä oli meiltä saatu frisbee.

Lounaan jälkeen jäätiin ulos istuskelemaan ja kaikki touhus vähän omia juttujaan. Lähdettiin sit itekin syömään ja keskustaa kohti. Oltiin saatu CMS vastaus ja päästäis uudestaan käymään maahanmuuttovirastossa. Ensin toki piti tarpoa tien päähän ja napata combi. Se tulikin aika äkkiä. 

Jossain kohtaa matkaa kuski laittoi turvavyön kiinni. Se tarkoittaa aina et poliisit on jossain lähettyvillä. Meille jaettiin pienenpienet matkaliput tosin vähän vanhalla päivämäärällä (25.9) ja hintakin oli lipussa suurempi 9,5R kuin mitä matka oikeesti maksaa 6R. Poliisit pysäytti meidät, kurkkas sivuovesta sisälle, näytettiin lippuja ja matka jatkui. Repsikka heitti pienet tanssimuuvit ja kuski avas vyönsä. Tää vyön sulkeminen ja avaaminen on tapahtunut ennenkin. Kuinka vaikee se olis sit vaan jättää päälle kun kerran jo sen laittoikin.😂

Jäätiin keskustassa pois kyydistä ihan keskellä risteystä. Keskustassa oli sen verran paljon menijöitä, et kuski päätti jättää meidät vaan jossain. Mun puhelin oli tippunut shortsien taskusta combin penkille, mut huomasin sen ihan heti kun nousin combista. Mun vieressä ollut koululainen olikin ehtinyt napata mun kännykän ja ojensi sitä mulle kun tein täyskäännöksen. Huh. Olis se näköjään voinut joutua vääriin käsiin jo noinkin lyhyessä ajassa. Parempi näin.

Käytiin internet kahvilassa tulostamassa nää meidän kirjeet ja lähdettiin immigration officelle. Jono virastossa oli paljon lyhyempi kuin viimeks, mut meno sen sijaan paljon hitaampaa. Näillä oli just sopivasti lounastunteroinen menossa 13-14. Mut se ei tuntunut loppuvan vaikka kello löi 14:00. Joku työntekijä ohjas meidät jonottamaan huoneeseen 117. Kun Satu oli vihdoin vuorossa, tää ennestään tuttu sama kiukkunen nainen sano eheei, ei tänne huoneeseen ollenkaan, vaan meette huoneeseen 114. No kiva. Oltiin siis venattu vähintään 30min väärässä jonossa. No huoneen 114 ovella kuhisi jengiä ja kaikki rynni huoneeseen tyyliin samaan aikaan, ei jonosta tietoakaan.

Sit joku random mies tuli sanomaan, et jos ollaan viisumia vailla niin tulkaa hänen messiin et mennäänkin huoneeseen 105. No mehän mentiin. Sieltä meidät passitettiin takas huoneelle 114. Ei sentäs jouduttu jononhännille vaan päästiin siihen kohdille missä oltiinkin. Huoneessa oli tällä kertaa 2 miestä, ja ei tullut mukisemista mistään!!!! Ei siis mistään. Äijät heitti läppää minkä ehti ja välillä siinä kävi kolmaskin miestyöntekijä joka halus meidän kanssa valokuvan (onneks siitä tuli niin sumee, ettei kuvasta saanut mitään selvää).

Saatiin mukaamme joku lappu minkä kanssa meidän pitää mennä 2 viikon päästä takas virastolle kyseleen viisumeiden tilannetta. Eli siis perjantaina iltapäivällä, jos meno on näin paljon rennompaa kun heti aamutuimaan!

Kuva immigration officelta

Lähdettiin tästä vaihteeks keskustaan kaupoille. Meidän piti löytää Lindiwen tyttärelle ja sen tulevalle miehelle joku lahja huomisiin juhliin. Oli aika hankala ostaa mitään, kun ei yhtään tiedä kelle lahja on menossa. Ei olla ikinä tavattu tätä hääparia. Päädyttiin ostamaan semmonen pieni sievä vieraskirja häihin. 

Istuttiin hetki meidän vakkari wifi-kahvilassa sekä käytiin ostamassa uudet tyynyliinat ja tuikkuja! Löydettiin vihdoin kauppa missä myytiin kynttilöitä. Semmosia pitkulaisia kynttilöitä kyllä löytyy joka marketista, mut me ei saada niitä pystyyn mihinkään.

Sit mentiin ruokakauppaan taas ostelemaan evästä. Kasseja oli niin paljon ja kellokin oli melkein kuus, niin nähtiin parhaaks ottaa taksi kotiin. 18:15 on meinaan jo ihan säkkipimeetä, niin käveleminen siihen aikaan ei houkutellut.

Ilta menikin sit lahjaa paketoiden ja suihkuvettä keitellessä. Tänään oli hiustenpesupäivä! Siirrettiin hiustenpesua keskiviikolta tälle päivälle, et juhlissa olis sit puhtaat hiukset. Oltiin saatu vedet keiteltyä ja tiskattua kun meiltä meni sähköt. Ekaa kertaa sähkökatkos, eikä se näköjään vaatinut mitään myrskyä. Toivottavasti tää ei kestäis kovin montaa tuntia, ettei kaikki just ostetut ruuat mee ihan syömäkelvottomiks. 😏 Molemmilla oli sopivasti otsalamput päässä, kun sähköt meni.😂