Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on joulukuu, 2017.

Päivä 87

Niin se vaan koitti tääkin päivä kun pitää hyvästellä kaikki. Tytöt tuli aamulla seiskalta meidän kämpille. Ne vei loput ruuat ja mitä ikinä meiltä jäi mennessään. Tytöt myös auttoi kantamaan meidän laukut taksille. Lindiwe tuli kans hyvästelemään meidät. Eihän siitä tilanteesta mitenkään selvitty ilman kyyneliä.  Oli samanlainen olo kun matkalle lähdettäessä. Ei millään usko että se on menoa nyt. Ensin ei meinannut millään uskaltaa lähteä koko matkalle, ja nyt täältä ei halua enää pois. Tuntuu niin pahalta kun joutu jättään tytöt. On sitä kyllä paskaan tilanteeseen ittensä laittanut.  Thabo heitti meidät romujemme kans bussille ja teki niin pahaa hyvästellä myös se.  Mä luulen että me tavataan vielä tyttöjen ja muiden kans kehen ollaan tutustuttu. Me ollaan kyllä tulossa takas vielä joku päivä.  Swazimaa vei mun sydämen mennessään. En ehkä ajatellut että tässä tosissaan kävis näin. Maa joka oli ensin täysin vieras ja jollain tavalla pelottava viekin sun sydä...

Päivä 86

Kuva
Viimeinen päivä Swazimaassa. Siis en voi uskoo mihin tää aika on rientäny. Mä en oo valmis vielä lähtemään täältä pois. En halua.  Hääräiltiin aamulla tavaroidemme kans ennenku suunnattiin tyttökodille. Lindiwe tuli  kyyneleet silmissä  kiittämään meitä heti ensimmäiseks siitä et oltiin ostettu tyttökodille  ruokaa niin paljon. Se ei olis ikinä voinut ajatella et oltais ostettu riisiä, papuja ja makaronia niin monia kiloja + vaippoja, vessapaperia. Meillä oli mukana isot säkilliset vaatteita mitkä jätetään tänne ja jaettiin ne tytöille. Leviteltiin vaatteet yhteen huoneeseen mihin tytöt tuli yksitellen sit katsoon itsellensä sopivia vaatteita. Tuli niin hyvä mieli kun omat vaatteet meni täysin oikeeseen osoitteeseen❤️❤️❤️ yks tyttö viittoi mulle kahteen kertaan et onko noi vaatteita, nyökytin et on ja tyttö halas mua aina kun nyökytin päätäni. Siis niin kiitollisena❤️ Lisäks vietiin tälle tytölle tyyny. Ihan tosissaan tytöllä ei oo lainkaan tyynyä. Niin vääri...

Päivä 85

Kuva
Thabo tuli hakemaan meitä kympiltä ja suunnattiin keskustaan osteleen tyttökodille viä vikat hankinnat.  Säiltyslaatikoita, joululahjoja, lahjapusseja, elokuvia, saippuaa, peilejä, vessapaperia, vaippoja, huulikiiltoja ja läjä ruokaa (papuja, makaronia ja riisiä). Sit kaikki tarjottavat huomisiin läksiäisjuhliin.  Lastattiin tavarat luottavaisesti Thabon autoon, jätettiin ne sen kyytiin ja jatkettiin ostelemista. Käytiin kiertämässä vielä tää Mbabanen handicraft - market alue ja suunnattiin MTN liikkeeseen hyvästelemään myyjä. Myyjä pyys meitä tuleen sanomaan heipat ennen ku me lähdetään. Myyjä oli vähän yllättynyt et me oikeesti viä käytiin sen luona. Lisäks se sano et meidän ansioista hän on tehnyt viime aikoina parempaa tulosta. Tästä hyvästä se halus antaa meille t-paidat perjantaina ennen meiän lähtöä. Sanottiin et yritetään ehtiä aamulla sen liikkeen kautta, mutta ei voida luvata mitään.  Soitettiin Thabo hakemaan meitä keskustasta ja se sano et menee 15mi...

Päivä 84

Kuva
Tiistai  Mentiin eskarille ja kirkolle ysiks auttamaan valmistujaisissa. Kemujen piti alkaa kympiltä mutta noh koska Afrikka aloitus tutusti viivästyi.  Tää sama tyttö joka nukku mun sylissä räkä poskella kun katottiin elokuvaa, nukku mun sylissä nytkin esityksen ajan. Eskarilaiset lauloi ja tanssi. Esitti kaikki mahdolliset jutut mitä ne on harjoitelleet. Joululaulut ja näytelmät. Myös lasten vanhemmat ja isovanhemmat oli paikalla. Lapset kävi aina esitysten välissä vaihtamassa vaatteita. Niitä oli ilo seurata.  Lindiwe piti puheen missä saatiin erityismaininta ja kiitokset. Lindiwe puhui miten kiitollisia ne on siitä mitä ollaan tyttökodilla tehty. Yritin aikani pidätellä itkua mut sit totesin et enään en pysty ja pillahdin itkuun. Katoin Satua ja se oli vollottanut kokoajan. Myös Lindiwe alkoi itkeä ja tuli sit halaamaan meitä.  Lopussa valmistuvat koulutielle lähtevät eskarit puki hatut ja sellaset kaavut ylleen. Ihan kun elokuvissa, kun valmistut...

Päivä 83

Maanantai Nyt menee jo päivät sekasin itelläkin. On tullu laiskoteltua tän blogin kans. Noh enivei. Maanantaiaamuna mentiin tyttökodille normisti ysiks. Siellä oli paikalla kaikki koululaiset joten päätettiin ettei mekään enää opiskella niiden kolmen tytön kans. Kouluista alkoi nyt loma.  Tyttökodilla oli kauheet siivoukset meneillään. Siis oikeen kunnon suursiivoukset. Siinä kiertelin huoneita ja yhessä huoneessa sit nukku pissasissa märissä housuissa tää epilepsia tyttö. Tyttö oli niin riemuissaan nähdessään mut. Siis niin onnellinen, silmät oikein loisti. Se teki mutkin aika onnelliseks. Tyttö sit hetken päästä pissas lattialle uudestaan ja päätin viedä tytön suihkuun. Yleensä lapsen peseminen ei oo ihan noin haasteellista kun nyt.  Joku tytöistä tuli laittaan saaviin vettä missä tyttö pestäs. Seuraavaks piti ettiä saippua ja pesusieni. Niitä sai hetken etsiä ja odotella, mut me läiskyteltiin saavissa olevaa vettä sen aikaa tän pienen epilepsia tytön kans. Miten...

Päivä 81 & 82

Lähdettiin ajaan kotiin yöllä 3:00. Jatkettiin autossa unia. Vallattiin Satun kans combin takapenkki ja se oli varmaan aikamoinen näky, kun nukuttiin siä millon missäkin asennossa. Välillä aina herättiin vaihtaan asentoo kun toisen jalka oli omassa naamassa tms. alko tuntuun ikävältä. Välillä oli jalat ilmassa 90 asteen kulmas, välillä pystysuoras kohti kattoa, lattialla tai miten vaan.  Herättiin joskus 7:00 aikaan kun meillä oli eka pysähdys. Tän jälkeen ei ajettu kauaa kun pysähdyttiin taas tiensivuun aamupalalle. Varmaan eräänlainen näky sekin. 8 valkosta naista syömässä jogurttia tienposkessa. Siis se ei todellakaan ollu mikään levähdyspaikka. Vaan ihan siinä tienvieressä evästettiin. Sipho tiskas lopuks meidän astiat kylmälaukussa.😂   Jossain välissä pysähdyttiin tunniks johkin kauppakeskukselle, missä piti tuhlata vikat Mosambikin valuutat. Mulla oli rahaa viä jotain 40€ ja vitutti kyllä vaan mennä osteleen jotain. Mut kuulemma kukaan ei oikein halua vaihtaa Mosamb...

Päivä 80

Vaikka oltiin nukkumassa vasta kun aurinko alko nouseen, herättiin silti aamupalalle kasiks. Tästä suunnattiinkin ravintolan terassille aurinkotuoleille. Syötiin jossain kohtaa munakkaat ja mentiin rannalle vielä tunniks makoilemaan ennen lounasta. Lounaaks Sipho oli tehny meille pestopastaa ja salaattia! Hitto miten hyvää joku salaatti voi olla kun täällä ei hirveemmin oo uskaltanu salaattia syödä.  Lounaalta lähdettiin viä takas rannalle. Ja siinähän kävi niin et mä nukahdin kahdelta ja heräsin neljältä. Olin nukkunu kaks tuntia samassa asennossa ja tietenkään en ollu laittanu aurinkorasvaa jalkoihin. Eiköhän mun perse oo nyt sit ihan liekeissä. Mut Satu teki ihan saman kaavan mukaan ja samoilla seuraamuksilla. Hahhaaa. Ollaan taitavia. Mut onneks ei tarvii huomenna olla ainut joka valittaa kipeetä hanuriaan kun pitäs istua autossa 12h....  Päikkäreiden jälkeen lähettiin kierteleen tonne marketti alueelle. En löytäny sieltä enää mitään ostettavaa. Sit taas suihku...

Päivä 79

Kuva
Startattiin auto 8:00 ja hypättiin lava-auton lavalle. Ajeltiin rantaan missä viriteltiin tavarat kajakkeihin. Ne oli sellasia 2 istuttavia. Mä istuin edessä ja Satu söi sipsiä takana. Meidän yhteistyö suju kun tanssi. Vesi oli suurimman osan ajasta todella matalaa. Ensin melottiin ittemme johkin hiekkasärkille. Vitsi miten upee paikka. Vaikka siä oli tosiaan vaan hiekkaa (valkosta) ja ihan turkoosia vettä.  Tästä jatkettiin matkaa vähän syvemmille vesille. Mua ja Satua alko ehkä pikkusen turhauttaan se paikoillaan istuminen joten joudutettiin matkaa laulamalla kaikkia jeesus lauluja. Päästiin saarelle perille. Vesi oli todella matalalla ja kahlattavaa olis ollu ihan liikaa. Huudettiin meiän kajakista Decemberille ja meiän matkaoppaalle et tulkaa hakemaan. Ja nehän tuli juoksujalkaa. 😂😂 Toinen otti kajakin edestä kiinni ja toinen takaa ja pojat lähti hinaan meitä kun vaan istuttiin kyydissä.😂 se oli hauskaa se.  Kerättiin rannalla simpukoita. Perillä lähdet...

Päivä 78

Niinku joka aamu, ylös 7:00. Aamupala 8:00. Aamupalan jälkeen lähdettiin tohon naapuriin tekeen meidän ocean safari. Se olikin suomalaisten omistama paikka. Oli niin outoo yhtäkkiä puhua ja selittää suomeks meidän työharkasta ja reissaamisesta.  Ocean safarille ei saanu ottaa kännyköitä mukaan. Ainoastaan jotku vedenkestävät goprot oli ok. Ja joo jälkikäteen ymmärrän hyvin et miks. Vene oli sellanen kumivene tyyppinen systeemi. Istuttiin veneen laidoilla ja siinä hommassa ei kyl säästyny kastumiselta. Spotattiin jotain hyppiviä pieniä kaloja sekä delfiinejä. Aina delfiinien kohalla laitettiin snorkkelit naamalle ja hypättiin veteen. Kerran satuin sillain kohdalle et delfiinit ui suoraa mun alapuolelta!😍😍 Valashaita me tosin lähdettiin etsiin, mut ei valitettavasti nähty. Reissu oli ihan hauska. Välillä vaan oli sellanen olo et okei kuinka dorkaa puuhaa tää on. Yrittää nyt veneellä ettiä merestä jotain kaloja. Hahaa..  Safarin jälkeen oleiltiin hetki tos liquidin uima...

Päivä 77

Kuva
Mun sisäinen herätyskello herätti mut taas automaattisesti 7:00. En ollut yhtään kuullut kun Satu ja Sinah oli palannut takas.  Sairaalasta sanottiin eilen et tytön käsi on ok. Sipho lähti Sinahin kans tänään uudestaan sairaalalle ja toinen lääkäri olikin sitä mieltä, et käsi onkin ehkä murtunut. Tai oikeestaan kukaan ei nyt taida oikeesti tietää mikä käden tilanne on. Kipsi siihen kuitenkin laitettiin. Erikoisinta koko hommassa on se, et ranne kipsattiin melkein 90 asteen kulmaan. Ollaan kaikki vähän sitä mieltä et sen kuuluis olla suorassa?  Tytön naama on oikeelta puolelta turvonnut ja silmä on ihan musta. Tosi hurjan näkönen. Mua alko oikeesti itkettää kun näin Sinahin kun ne palas sairaalalta. Tuntu niiin pahalta tytön puolesta.  Meidän ocean safari peruttiin tältä päivältä kovan tuulen takia. Joten vietettiin tänään meidän 2/3 vapaapäivästä. Kierreltiin tuolla marketti alueella. Syötiin lounasta poikkeuksellisesti jossain ravintolassa, koska All outin peräkä...