Päivät 57-61: Kruger Nationalpark

Kruger Day 1

Thabo tuli hakemaan meidät ja laukut 7:00. Oltiin toimistolla hyvissä ajoin jo ennen kasia. Oli tarkoitus lähteä matkaan 8:30, mut no koska Afrikka lähtö viivästyi melkein tunnilla. Istuttiin odottelemassa sellasen Lidwala lodgen terassilla ja juteltiin koko aika erinäisten reissareiden kanssa. Se oli oikeestaan aika siistiä. Tutustua Argentiinalaiseen reissaajaan ja maistella sen yrttiteetä sekä kertoa sille mihin kannattaa Swazimaassa mennä, lodgen työntekijään kuka nähtiin halloween kemuissa sekä johonkin erikois nörtti-hippiin. Ilman tätä odottelua ois nekin hyvät keskustelut jääny kokematta. 

Combit kurvas pihaan peräkärryineen ja hypättiin kyytiin. Käytiin All out African toisen toimiston kautta maksamassa Mosambikin reissut ja suunnattiin Manziniin nappaan vielä Anni ja Marianne kyytiin. Meidän combiin tuli pelkkiä suomalaisia(6) ja yks tanskalainen poika + ihan huikee kuski Sipho. Sipholla on aina kaikki vaan ihan yebo!

Ajeltiin Etelä-Afrikan rajalle etsien huoltoasemaa, mut tuntu et kaikista huoltamoista oli löpö tänään loppunut. Mut ehkä kolmannella yrittämällä löydettiin paikka missä tankkaus onnistu. Rajalla saatiin taas leimat maasta poistumiseen ja maahan saapumiseen. Tästä tehtiin matkaa vielä tunnin verran kunnes pysähdyttiin syömään. 40min tauko meni hujauksessa, mut meidän takia sitä onneks vähän pidennettiin! 😅 Satu halus hakea vielä vähän punkkua sparista. 

Krugerissa siirryttiin combista safariautoihin, millä ajeltiin kohti meidän leiriä. Matkalla nähtiin ainakin kirahveja, seeproja, hippoja, impaloita, krokoja, buffaloita, norsuja, helvetisti leijonia (ne tosin oli niin kaukana, et ihasteltiin niitä kiikareiden läpi) ja jotain lintuja. Ja hirveesti paskaa. Meidän kuskia jotenkin kiehto kaikki eläinten jätökset ja meidän piti arvailla kenen jätöksiä ne on. Ei huono saldo eläinten suhteen tällain ekaks päiväks.   

Leirillä kasattiin heti teltat pystyyn ja saatiin patjat, tyynyt, makuupussit yms. yöpymiseen tarvittavat olomukavuus härpäkkeet. Reissu oltiin hommattu All out African kautta ja hinta piti sisällään ⛺️majoituksen, ruuat ja safariajelut. Sipho ja Bob jäi aina tekeen meille murkinaa leiriin, kun oltiin ajelemassa.

Lähdettiin kierteleen aluetta ja ravintolalla nähtiin lisää norsuja ja 1 yksinäinen buffalo. Palattiin leiriin istuskeleen nuotion ääreen ja korkattiin meiän 5L viinitonkka. Meitä on nyt yhteensä joku 14 tyyppiä täällä eri maista + työntekijät. Istuttiin ringissä ja yritettiin vähän tutustua toisiimme. 

Kun kaikki oli vihdoin paikalla alettiin syömään 19:00 spaghettia ja jauhelihakastiketta. Ruoka oli kyl hyvää vaikkei se mitään kurmeeta ollutkaan. 

Mulle, Annille, Satulle ja Paulalle napsahti tiskivuoro ruuan jälkeen. Tosin oltiin oikeesti vapaaehtosia, koska aateltiin että muina päivinä sen hoitaa sit joku muu! Ja tänään vielä riitti virtaa siihen hommaan.

Illalla käytiin suihkussa ja paineltiin pehkuihin puoli kymmenen aikoihin. Aamulla on herätys 4:00. Huomenna ollaan reissun päällä koko päivä. Ajellaan ja bongaillaan eläimiä. 

Kruger Day 2

Herätys tosiaan oli neljältä. Juotiin kahvit ja lähdettiin matkaan n. 4:40. Olin aika yllättynyt et kaikki oli ihan aikataulussa. Aamupala syötiin ehkä kasin maissa. Munaa, pekonia ja leipää. 

Pysähdeltiin matkan varrella muutamia kertoja näköalapaikoilla. Ja toki pysähdeltiin kokoajan kuvailemaan eri eläimiä.

Pysähdyttiin myös ennen lounasta jossain, missä oli matkamuisto-kauppa ja sieltä ostettiin postikortit ja muita viemisiä ja tuomisia. Lounaaks oli leipää ja banaanit. Lounaan jälkeen oltiin tunti uima-altaalla ja lähdettiin taas ajamaan. 

Tänään ajettiin yhteensä jotain 14h. Oltiin takas leirillä 18:30.

Päivän saldo: helvetisti (tyhmiä) impaloita, kirahveja, seeproja, hyeenoja, villikoira (todella harvinainen Krugerissa), norsuja, apinoita, leijonia kaks kertaa, öö kilpikonnia, pöllö, kotkia, ääääh mitähän vielä. Ihan tosi paljon vaikka ja mitä... Hippoja ja krokotiilejä. Kaiken maailman antilooppeja, buffaloita, kuduja, gnuita, käärmeitä, liskoja....  

Enää uupuu oikeestaan sarvikuono, leopardi ja (uros)leijona🙏🏻 sit voikin olla aika tyytyväinen. Oon mä tosin jo nyt. Oli siistiä istua autossa hiljaa norsujen ympäröimänä. Se oli aika jännittävä hetki. Tunsi ittensä suhteellisen pikkuruiseks niiden seassa.

Mut näin kahdeks päiväks ollaan nähty aika paljon. Joskus täällä ajellaan päiviä näkemättä juuri mitään. Vaikee kirjoittaa tästä päivästä sinänsä mitään, koska noh se oli oikeestaan pelkkää istumista safari-autossa. Mut sisälsi sitäkin enemmän nähtävää! Meil on huikee porukka meidän autossa ja hyvä kuski. Niiden seurassa aika menee äkkiä. Ja keli helli tänään oikein kunnolla☀️☀️

Illalla syötiin viä kanaa ja riisiä. Ihan törkeen hyvät kokit ollaan saatu mukaan. Namnam. Käytiin viä suihkussa ja sit saikin painella unille klo. 21:00. Huomenna on taas herätys 4:00.

Kruger Day 3 

Aamunen herätys ei tänään jostain syystä tuottanut ongelmia! Eikä edes väsyttänyt koko päivänä erityisemmin. Lähdettiin ajelemaan 4:30 ja päivähän starttas käyntiin heti niillä urosleijonilla! 😍😍  huhhh mä vaan rakastan leijonia. Nähtiin päivän aikana itseasias tosi paljon leijonia. Ne vaan makas ja otti rennosti. Tänään nähtin myös sarvikuonoja! Sekä hippoja vähän paremmin kun muina päivinä. 

Tultiin leirille syömään aamupala. Meille napsahti aamupalan jälkeen taas tiskivuoro mut ei se haitannu, päästiin helpolla.

Sitpä me oikeestaan taas startattiin autot kymmeneltä ja lähdettiin ajeleen. Nähtiin matkalla mm. norsu joka yritti rakastaa isoa maassa olevaa puunoksaa. Se oli valitettavan ykspuolista touhua niinku norsun osalta. Sit nähtiin norsu vesilammikossa peseytymässä tai muuten vaan ilakoimassa, minkä takana makas kaks leijonaa.

Käytiin hakemassa meidän autoon 2 uutta tyyppiä. Oltiin ensin sitä mieltä, et ei me haluta meidän autoon ketään uusia ihmisiä. Saatiin vahvistukseks semmonen melkein kasikymppinen mummu ja sen lapsenlapsi. Nehän osottautu ihan supereiks tyypeiks. Mummo heitti läppää ja huuteli vaan fuck offia minkä kerkes. Kiva piristys ne sit lopulta oli.

Bongailtiin muutamat eläimet ja palattiin leiriin syömään lounasta. Lounaaks oli pestopastaa. Lounaan jälkeen oli noin 1,5h vapaata ennenkun taas piti olla valmiina klo 16:00. 

Lähdettiin 16:15 käveleen meidän yöajelu bussukkaa kohti mikä starttas 16:30. Se olikin semmonen enemmän linja-auto tyyppinen safariauto, missä oli tuttuja ja ei niin tuttuja naamoja. 

Yöajelulla nähtiin perus seeprat,norsut, antilooppien kaikki mahdolliset versiot, leijonia, joku pitkä häntänen kissa-asia ei hajuakaan mikä se oikeesti oli. Yritettiin isojen valojen avulla ettiä leopardia mut tänään ei vielä sitä nähty. 

Tultiin leiriin vähän ennen kasia illalla, ja päästiin suoraa syömään iltapalaa. Tänään oli tarjolla hamppareita. Iltapalalla alko sataan vettä ja ukkostaan, senkin takia sai sit taas painella suoraa nukkuun. 

Kruger Day 4

Yöllä oli ihan helvetin kuuma. Teltassa sai nukkua alusvaatteilla ja makuupussikin oli liikaa. Vettä sato varmaan koko yön ja mun tyyny ym. muut kamat koki jonkin asteisia kosteusvaurioita. 

Kello soi neljältä mut heräsin ennen neljää. Kahvit naamariin ja ajelulle. Keli oli kokopäivän sateinen. Meidän kuski sano et tää olis varmaan huono päivä nähdä sarvikuonoja. Ja jostain syystä nähtiin koko aamuajelu pelkkiä sarvikuonoja! Saldo oli varmaan 11 mikä on aika paljon. Nähtiin myös buffaloita, leijonia ja norsuja. Eli Big Fivesta oli näkemättä enää se leopardi. Lisäks nähtiin juoksevia virtahepoja. Se se vasta oli näky, virtahevot aamulenkillä.😂

Ajeltiin aamupalalle leiriin 8:30-9:00 maissa ja startattiin auto uudestaan kymmeneltä. Ajeltiin yhteensä varmaan 4,5h näkemättä juuri mitään ihmeitä ja tultiin takas leiriin lounaalle. Turhautuminen ajelun aikana meni kyllä niin uusiin sfääreihin itsekullakin.😀 

Iltapäiväajelu starttas klo 16. Kuski oli laittanut leopardi kuosisen huivin ranteeseen varmaan tuomaan onnea leopardin löytämisen suhteen. Toivottiin oikeestaan näkevämme enää vaan se leopardi et Big 5 ois kasassa. Super 7 tarvittais vielä leopardi ja gebardi. Ekat tunnit meni aikalailla ihmetellessä eikä nähty mitään uusia eläimiä. Satu ja pojat veti takapenkillä viiniä ja ne otti huikan aina kun näki impalan (eli kokoajan). Kuski teki kyllä kaikkensa sen leopardin ettimisen suhteen. Suhteellisen loppuvaiheessa matkaa ajettiin tietä millä makas 2 urosleijonaa!!!!! Se oli ehkä siisteintä ikinä. Ajettiin niiden ohi varmaan metrin päästä. Apua mikä fiilis!!!! 😍 Paula jähmetty pelosta, mä en osannu pelätä. Jotenkin sitä oli vaan niin innoissaan.  

Jatkettiin matkaa ihan fiiliksissä. Kelailtiin porukan kans, et paskat mistään leopardista enää ton jälkeen. Harvoin näkee leijonaa noin läheltä. Ja samalla sekunnilla kuski vinkkaa, et oikeella olis nyt se leopardi. Ei meinattu ensin uskoo, koska välillä se heittää vaan läppää. Mut nyt ei. Siinä se makas, aika lähellä tietä. Leopardi ja Big 5 oli kasassa! Ette arvaa sitä riemun määrää. 😍🙏🏻 Meidän kuski oli kans ihan innoissaan. Se oli varmaan innoissaan siitäkin kun me oltiin niin innoissaan. Annettiin aplodit ja kymmenen pistettä Douglasille.👊🏻 

Ajeltiin kauheeta kyytiä takas leiriin. Portit suljetaan 18:30 ja sitä ennen pitää olla perillä. Ehdittiin just puoleks. Oltiin kaikki niiiiiiin fiiliksissä et suunnattiin suoraan viini-ostoksille. 

Leirissä toinen porukka ei ollu ihan yhtä fiiliksissä niiden päivänsaldosta. Ja näki miten niitä ärsytti meidän tuulettelut. Ostettiin meiän kuskille Douglasille viinipullo tästä kaikesta hyvästä, mitä se on meidän eteen tällä reissulla tehny. Ei olis parempaa kuskia voinu saada. 

Syötiin iltapalaks perunamuusia, lihaa, kanaa ja kasviksia. Sit korkattiin siiderit ja viinit. Kauheen myöhään ei voinu valvoa vaikka vika ilta olikin kyseessä. Aamulla piti hoitaa vielä yks morning walk - safari(walking dead). 

Kruger Day 5

Ihme kyllä jaksoin nousta aamulla neljältä ylös, vaikka hetken jo mietin et skippaan koko kävelyn.

Lähdettiin 4:15 kohti autoo millä ajettiin ensin jokunen kilsa ennenkun itse käveleminen alko. Meillä oli mukana kaks Krugerin omaa turva/työmiestä aseiden kans. Kävelijöitä oli yhteensä 8. Pysähdeltiin katteleen eri eläinten ulosteita, ihmeteltiin kasvien lehtiä ja maisteltiin niitä. Eläimistä nähtiin ainakin kirahveja, hyeenoja ja hippoja. Lisäks nähtiin yks buffalon kallo.

Pidettiin pieni evästauko kävelyn puolessavälissä ja suunnattiin sit takas autolle. Kävelyä oli yhteensä ehkä 3-4km ja vauhti oli aika verkkasta. Joten sydäreiltä vältyttiin. 

Kävely tuntui aika turhalta, tai ainakin sen olis voinut hoitaa joskus safarin alkuvaiheessa, eikä vikana aamuna. Siellä kuultiin ihan samoja asioita mitä Douglas oli meille jo kertonut. 

Palattiin leiriin n. 8:45 ja sehän oltiin purettu sillä välin. Pystyssä oli enää meiän ja Annin + Mariannen teltat. Pakattiin kamat ja suunnattiin viä pikasuihkuun, sillä kaikki muut oli jo valmiina ja venaili meitä.

Hypättiin vikan kerran Douglasin kyytiin ja se oli kyl hitokseen haikeeta. Meillä oli niin siistit 5 päivää tällä porukalla ja nyt se oli loppumassa. Silmät ihan oikeesi kastu ajatuksesta et pitää lähtee kotiin. Nähtiin matkalla onneks viä paljon eläimiä mm. norsuja ja läjä leijonia mitä ihasteltiin ja saatiin lisäaikaa hihiii.

Otettiin perillä viä yhteiskuva meistä kaikista, kiiteltiin kuskia näistä päivistä. Halattiin mummoa ja sen lapsenlasta. Ne lähti tässä kohtaa eri suuntaan kun me. Satu anto mummolle sen kotiosotteen. Mummo lupas kirjottaa Satulle kirjeitä.

Me muut 7 hypättiin All Out African combiin ja lähettiin ajaan kohti Swazimaata. Paluumatka oli tutusti vähän hiljasempi ja väsyneempi kun menomatka. Heitettiin ensin Anni ja Marianne kotiin, sit Tobias, sitten meidät ja vikaks Roope ja Paula. Sipho jätti meidät tohon tyttökodille ja likat tuli viä kantaan meidän tavarat meiän puolesta kuistille saakka. Ei kehdattu avata ovee, kun ei tiedetty miten pahalta sisällä haisis. Ei meinaan viety roskapussia kun lähdettiin... 

Kotona tuntu niin avaralta, hiljaselta ja haikeelta. Miks reissun piti loppua. Tutustut maailman siisteimpään kasikymppiseen mummuun, sekopäiseen tanskalais jäbään, huikeisiin turkulaisiin (sellasiakin on olemassa) Paulaan ja Roopeen, Douglasiin, joka teki kaikkensa et nähtiin niin paljon eläimiä ja tiedät että et tuu näkeen niitä ehkä enää ikinä. Blaah. Kotona purettiin tavarat ja meninkin nukkumaan klo 18. Olin vaan niin rikki näistä aamu 4 heräämisistä. 

Tällä reissulla opin et ennakkoluulot ja kuulot on oikeesti aika perseestä. Oltiin kuultu muilta suomalaisilta mm. tosi huonoo palautetta Douglasista ja oltiinkin aluks sitä mieltä et koitetaan vaihtaa meidän kuskia toiseen. Onneks ei vaihdettu. Meistä kukaan ei ymmärrä mistä huono palaute johtu, koska meitä Douglas kohteli hyvin ja oli ihan meidän tyylinen. Ajoittain "piikittelevä", sarkastinen ja omas samanlaisen (huonon) huumorintajun kun me. Koko meidän porukka anto sille arvioks 5/5 palautelappuun mikä piti täyttää. 

Lisäks ensin mietittiin, ettei haluta niitä uusia naamoja meidän autoon keskellä reissua. Porukasta oli tullut jo tiivis ja ajelut oli niin levottomia juttujen suhteen. Ajateltiin tietysti et nyt pitäis rauhottua ja alkaa käyttäytyyn. Mut sit kyytiin hyppäskin 79-v mummo ja sen lapsenlapsi. Mummo oli istunut kyydissä ehkä 5 min kun se jo heitti läppää ja saatiin repeillä. Meno tosiaan kävi vaan villimmäks uusien tulokkaiden myötä. 😂❤️ Onneks tuli nautittua täysillä joka hetkestä. Vastaan ei meinaan tuu enää koskaan samanlaista reissua. Kaikesta jäi vaan niin hyvä fiilis. 

Suuri vaikutus oli myös sillä, et kenenkään puhelimet ei toiminu. Kaikki oli jotenkin vapautuneita siitä, et ei ollu kenttiä. Ei tarvinu kytätä kännykkää, koska tiesi että kukaan ei saa sua kiinni 5 päivään. Iltanuotioilla keskusteltiin ja fiilisteltiin muiden kanssa, sen sijaan et oltas päivitelty sitä someen. Puhelimen avaaminen oli vähän jopa ahdistavaa. Se lössäytti kyllä paluumatkalla kaikkien fiilikset, kun ne alko taas toimiin Swazimaan puolella. Voisko sen vaan sulkee? Ajatus Suomeen palaamisestakin tuntuu päivä päivältä ahdistavammalta. Täällä on ihmisen vaan hyvä olla kun ihmiset ympärillä on niin aitoja ja ilosia. Onks pakko palata? Eikö vaan vois jäädä tänne... Nyt meillä olis kaks viikkoa taas työharkkaa ennen Mosambikin reissua. Mut sellaset huikeet viis päivää tuli vietettyä safarilla eristyksessä muusta maailmasta. 

Täällä kaikki hyvin❤️