Päivä 73

Tänään tyttökodilla oltiin valmiita vasta 10:30. Päivä alkoi tutusti patistamalla likat suihkuun ja pesemään hampaat.. noh sit kun kaikki oli vihdoin hoidettu ruvettiin maalaan vesiväreillä. Se oli kaikille ihan uus juttu. Tuokioon osallistui myös meidän lukiolainen ja joku ihan tuntematon henkilö (luultiin sitä pojaks, mut lopussa kuultiin et se oliskin ollut tyttö). Kaikki oli ihan fiiliksissä kun kerrottiin et sinistä ja keltaista sekoittamalla tulee vihreetä. Tai kun tytöt oivalsi itse mitä värejä sekoittamalla saadaan ruskeeta. Se lukiolainen oli ihan et mitää, miten voi olla mahdollista! Ja tällaset asiathan meillä taidetaan opiskella jo ala-asteella. 

Jossain kohtaa huomasin et meidän avaimet oli hukkunu. Etin niitä ihan paniikissa pitkin pihoja. Eskari opettajakin alkoi ettimään niitä, itseasiassa varmaan kaikki etti niitä sit lopulta. Avaimet löyty onneks semmosesta kynäpurkista tyttökodin keittiönpöydältä... Vaikee sanoo miten ne sinne oli joutunut. 

Lounasaikaan livettiin paikalta kokkaan ruokaa kotiin ja pyydettiin Thaboa hakemaan meidät. Thabo laittoi taas jonkun toisen kuskin asialle, mut sekin alkaa oleen jo niin normaalia ettei enää suuremmin hetkauta meidän mieliä. 

Ajeltiin taas sinne kynttiläkaupalle. Tai no sen vieressä olevaan kauppaan, siinä toivossa et siel olis lisää kangaskasseja ja t-paitoja. Saatiin ainakin osittain sitä mitä lähdettiin hakemaan. Kuski venaili meitä siinä ulkona sen aikaa ja ajeltiin sit takas Mbabaneen. Haettiin tytöille vähän joululahjoiks värityskirjoja, värikyniä, legginssejä ja sen semmosta. Hain kahvin meiän luotto kahvilasta ja myyjä kysy et ollaanko me tulossa kampaajalta! Häkellyttiin vähän. Myyjä sano et yleensä meil on aina vaan semmoset nutturat päässä ja nyt kummallakin oli hiukset auki. Satu tokas et me ollaan vaan käyty suihkussa, ei sen kummempaa. 

Meno keskustassa oli aika kaoottista black fridayn takia. Jäi muutamat reput ja hankinnat tytöille ostamatta kun kassajonot kiersi koko kaupan ympäri. 

Käytiin ruokakaupasta hakemassa eväitä meidän Mosambikin menomatkalle ja suunnattiin sit paljon kehuttuun Ramblasiin syömään. Ihan hyvä mesta tällain Swazimaan mittapuussa mut mä en silti ihan täysiä pojoja antais. Sekä ruokakaupas, että ravintolassa tuli ajoittain sähkökatkoksia mikä lisäs vähän tunnelmaa illan mittaan. Ravintolalta suunnattiin sit kotiin ja oltiin aika varmoja ettei meillä olis sähköjä. Ihme kyllä oli! Vessassa sensijaan ois voinu järjestää vaahtobileet. Lattia lainehtii sen verran vettä, et suihkusläbärit pitäs vaihtaa kumisaappaisiin. 



Huomenna meidän olis tarkotus pakata tavarat Mosambikin reissua varten lähtee sit Manzinin yökerhoon kattoon jotain paikallisia hunkseja. Vähän silmäkarkkia lauantai-iltaan. 

Hyvää yötä! 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päivä 85

Kuva
Thabo tuli hakemaan meitä kympiltä ja suunnattiin keskustaan osteleen tyttökodille viä vikat hankinnat.  Säiltyslaatikoita, joululahjoja, lahjapusseja, elokuvia, saippuaa, peilejä, vessapaperia, vaippoja, huulikiiltoja ja läjä ruokaa (papuja, makaronia ja riisiä). Sit kaikki tarjottavat huomisiin läksiäisjuhliin.  Lastattiin tavarat luottavaisesti Thabon autoon, jätettiin ne sen kyytiin ja jatkettiin ostelemista. Käytiin kiertämässä vielä tää Mbabanen handicraft - market alue ja suunnattiin MTN liikkeeseen hyvästelemään myyjä. Myyjä pyys meitä tuleen sanomaan heipat ennen ku me lähdetään. Myyjä oli vähän yllättynyt et me oikeesti viä käytiin sen luona. Lisäks se sano et meidän ansioista hän on tehnyt viime aikoina parempaa tulosta. Tästä hyvästä se halus antaa meille t-paidat perjantaina ennen meiän lähtöä. Sanottiin et yritetään ehtiä aamulla sen liikkeen kautta, mutta ei voida luvata mitään.  Soitettiin Thabo hakemaan meitä keskustasta ja se sano et menee 15mi...
Lue lisää

Päivä 72

Kuva
Herättiin aamulla kuuden jälkeen ja tuskailtiin kaatosadetta ulkona. Ei hirveesti meinaan houkutellut lähtee tarpoon combipysäkille siinä kelissä. Meidän lähtö kuitenkin viivästy lähemmäs seiskaa ja sadekin onneks vähän hellitti. Heitettiin silti sadetakit päälle ja herätettiin viittoinemme ehkä hivenen kummaksuntaa.  Päästiin combiin vaikka se olikin jo täynnä. Mulle napsahti ekaa kertaa seisomapaikka.  Pat jo meitä venaili PnP:llä. Hän olikin semmonen super herttanen mummeli ja oikeelta nimeltään Patricia. Hypättiin kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kohti Manzinia ja Siphilileä. Pat kertoili koko matkan Siphililestä ja sen toiminnasta. Alkunsa toiminta on saanut Ruotsista ja toiminta Swazimaassa alkoi vuonna 2012. Asiakkaita on ainakin 300 ja työntekijöitä kaikkinensa 80. Ensin asiakkaina ovat äidit, mutta kun lapsi syntyy lapsesta tulee asiakas. Tarkoituksena on siis edistää äitien ja lasten hyvinvointia sekä lisätä tietoisuutta hiv:stä ja sen hoidosta. Stigma on edelleen...
Lue lisää

Päivä 25

Lähdettiin tänään herättyämme taksilla Ezulwiniin. Vettä sato vaihteeks, joten combilla kulkeminen ei houkutellu. Saatiin meidän uudelta taksikuskilta hyvät alennukset matkasta. Normaalisti kuulemma matka olis maksanut 230R, mutta meille se kustantais 190R. 😂Thabo vaikuttaa hyvältä tyypiltä ja varmasti soitetaan jatkossakin hänelle, jos tarvitaan kuljetusta.  Kauppakeskus oli kuin mistä tahansa päin maailmaa. Lähinnä se muistutti jotain outlet-kylää missä on tullut muissa maissa vierailtua. Valkoihoisia oli paljon, ja tarjonta kaupoissa sopi hyvin meille. Kierrettiin muutamat vaatekaupat ja marketit ennen ku suunnattiin syömään Mugg& beaniin. Joku oli paikkaa kehunut ja päätettiin kokeilla. Annos ei ollut kallis, mutta surkee oli sekin. Ei siis jatkoon sekään rafla. Täytyy tyytyä jatkossa vaan kotitekoiseen pöperöön, niin saa sitä mitä haluaa. Satu löysi läjän toppeja ja mä ostin jotain kulmakarva meikkejä sekä mielenkiintoisen naamarasvan. Sillä pitäs lähteä finnit, ka...
Lue lisää