Päivä 63 & 64

Herättiin tiistaina aamulla siihen kun Amanda, Josefiina ja Emmi tuli joskus 8:30 meidän terassille. Se oli aika hämmentävää kun ulkoo alko yhtäkkiä kuuluun puhuttavan suomea. Tytöt oli tullu päiväks kattoon eskarin toimintaa, ja Lindiwe oli käskenyt heidän tulla herättään ja yllättään meidät. Me ei tiedetty tästä etukäteen siis mitään. 

Puettiin äkkiä päälle ja lähettiin kans eskarille seuraamaan opetusta. Opetus oli tänään ulkona, koska sisällä korjattiin romahtanutta kattoa. Hengailtiin vaan siinä pihassa. Katottiin kun eskarilaiset laulo ja tanssi. Kierreltiin myös tyttökodissa ja tytöt esitteli meidän askartelemia juttuja. 

Ruuan jälkeen turkulaiset jako lapsille karkkia ja keksejä. Lapset oli tietty niistä ihan innoissaan. Me vietiin Lindiwelle meidän arviointi paprut täytettäväks, ja hyväksytysti saatiin harkka läpi. Kummallakaan ei ollut toiminnassaan mitään kehittämistä, kaikki oli vaan ihan excellent!  

Käytiin suihkussa ja laitettiin ittemme kuntoon. Thabo tuli hakeen meidät kahdelta ja suunnattiin Mantengaan ruokailemaan turkulaisten kans. Matkalla ajettiin jonkun huoltoaseman kautta, missä Thabo pyys meitä vaihtaan autoa sen pomon kyytiin. Se kuulemma osais paremmin ajaa sinne ravintolalle. Italialainen pizzeria oli just tänään kiinni ja jouduttiin tyytyyn naapuri kahvilan ruokaan. Mikä oli oikeesti ihan tosi hyvää myös. 

Jossain kohtaa ruokailua sade ylty ihan mahdottomaks ja ulkona syöminen ei ollut hirveen hauskaa. Vettä tuli ihan vaakatasossa. Kahvilan työntekijä järjesti meille pöydän ja tuolit semmosen pienen putiikin sisälle. Ei sinne sit enää muuta mahtunutkaan kun meidän pöytä ja tuolit kuudelle. Se oli kyl ihan mahtava hetki. Yhtäkkiä löydät ittes ruokailemasta super ahtaasta tilasta, mikä järkättiin vaan meitä varten. 

Ruuan jälkeen porukasta kaks suuntas elokuviin ja me loput mentiin pub &grilliin moikkaan Krugerin reissulla tutustuttuun Tobiakseen. Jossain kohtaa iltaa soitettiin Thabo hakemaan meidät kohti Pine Valleytä. Matka viivästy aika huolella kun tiellä tai sen läheisyydessä oli useita tulipaloja, minkä vuoks tie oli suljettu. Se oli taas jotenkin aika absurdi tilanne. Olla keskellä yötä kattomassa tulipaloo keskellä isoo autotietä, eikä liikenne etene mihinkään. Meillä oli kyl ihan hauskaa. Vaikka onnettomuus ei tietenkään itsessään ollut hauska.

Päästiin vihdoin kämpille niin tottahan sieltä just silloin oli sähköt menny poikki. Onneks meiltä löytyy tuikkuja, minkä valossa sit aikamme hengailtiin ennen nukkumaanmenoa. Pedattiin pojille siskonpeti meidän homehuoneeseen (koska ollaan niin vieraanvaraisia). 

Keskiviikkoaamuna herään siihen kun Thabo soitti mulle 7:50. Heräiltiin ihan rauhassa ja käytiin suihkussa toteemassa et nyt on sit taas vuorostaan vesi loppu. Olipa kiva kun tuli vieraita. Ensin ei oo sähköä ja sit viä loppuu vesi. Saatiin Roopelta kumminkin hatunnosto et kaks helsinkiläistä mimmiä pystyy elään tällasissa olosuhteissa! 😂

Soitettiin Thabo hakeen meidät mut se oli laittanut taas jonkun toisen kuskin asialle. Vajaan 30min matka Mantengaan kesti tänään tunnin, sillä tie oli edelleen poikki eilisen tulipalon jälkeen. Nyt selvis et ilmeisesti joku kaasupulloja kuljettanut rekka oli kenties ajanut betoniaitaan ja syttynyt sen takia tuleen. 

Ravintolalla pizzerian omistaja pahoitteli sitä että ravintola oli eilen kiinni. Mut tänään saatiin pizzat. Ihan ok lätyt ja hintakin oli vaan 4,50€. Ruuan jälkeen käytiin muutamissa handicraft kojuissa ja lähdettiin Thabon kyydissä takas koteihimme. Hyvästeltiin Eero ja Roope haikein mielin. Pojat lähtee perjantaina reissaamaan ja sit takas Suomeen. Huikeita tyyppejä, vaikka onkin turkulaisia. Ihan mahtavuutta että sai tutustua niihin! 😊

Iltapäivä onkin mennyt sit vaan makoillessa kotona. Joku leffa olis niin kiva kattoo ja röhnöttää sohvalla mutta kun ei olee! Ei oo sohvaa, eikä telkkaria. Tänään sato ja ukkosti taas niin paljon, et koko mökki tärisi. Ilmeisesti ollaan saatu vähän lisää vettä meidän säiliöönkin.

Huomenna taas iltavuoroon töihin. Hyvää yötä!