Päivä 52

Eilen illalla vielä fiilisteltiin ennen nukkumaanmenoa kuuta! Se oli vaan niin upee täysikuu. Se valas koko meiän laakson. Täällä ei iltasin nää yleensä mitään, mut eilen näki. Tällasia asioita pitäs ihmetellä ja ihastella aina. Ne on just semmosia pieniä juttuja, millä onkin sit vähän suurempi merkitys omaan mieleen. Lisäks fiilistelin meidän uutta näkkileipää ja miten kurkku maistu sen päällä ihan saakelin hyvältä. Täällä kun ei oo mitään ylimääräsiä hienouksia niin kaikki perusasiat tuntuu jotenkin niin spessuilta.🤣

No mut tähän päivään mars...

Oltiin tyttökodilla ysiltä niinku aina ma, ke ja pe aamuisin. Tänään tyttökodilla oli kaikki poikkeuksellisen kesken. Tytöt vasta siivos, pesi hampaat, kävi suihkussa ja puki päällensä. Kello oli 10 kun päästiin aloittamaan. Yks tytöistä puuttui silti. Kyseltiin moneen kertaan missä tää puuttuva tyttö on. Kukaan ei tiennyt. Jätettiin kaks tyttöä leikkelemään lehdistä kuvia ja lähdettiin ettiin tyttöä. Myös eskarin työntekijät huuteli tyttöä. Oli kiva huomata, että asialle tehtiin jotain ja tyttöä etsittiin. 

Hetkenpäästä tää tyttö tuli piilosta pienen rakennuksen takaa. Hän oli piilossa, koska ei halunnut osallistua siivoukseen. No se oli jälkikäteen ihan hellyyttävää. Onneks tyttö löytyi ja mistään sen kummemmasta ei ollut kyse. 

Annettiin aamuisesta toiminnasta vähän palautetta, ettei näin voi jatkossa enää toimia. Asiat pitää hoitaa ennen ysiä. Ei kouluunkaan voi mennä myöhässä ilman koulukirjoja. Tytöt kun aina mystisesti hukkaa niiden kotiläksyt mitä annetaan. 

Jatkettiin sit yhdessä askartelua. Tytöt etti lehdistä kuvia, mitkä sit liimattiin isoille pahveille. Tarkotuksena oli etsiä kuvia mitkä kuvastaa tän hetkistä tilannetta tyttöjen elämässä. Asioita mistä tytöt on kiitollisia ja mitkä heillä on elämässään nyt hyvin. Keskityttiin siis olemassaoleviin voimavaroihin. Myöhemmin tehdään samanlainen kartta mut unelmista.  Tosin tais tässä ekassa versiossakin olla jo hivenen unelmia mukana❤️ Laitettiin valmiit työt seinälle tyttöjen sänkyjen viereen. 

Lindiwe kävi jossain kohtaa askartelua tyttökodilla kuvaamassa meidän työskentelyä. Hän pyysi, että tytöt puhui kameralle englantia ja selittävät miks valitsivat näitä kuvia. Lisäks mun ja Satun piti kertoa kameralle mistä aloitettiin tyttöjen kans ja miten he ovat kehittyneet. Lisäks kehuttiin tyttöjä missä ne on hyviä ja miten kiitollisia me ollaan esim. siitä et yks tytöistä jaksaa aina tulkata meidän sepostukset kahdelle muulle tytölle siswatiks. Se oli jotenkin hirveen liikkis tilanne❤️ 

Vitsi mikä riemu repes kun lehdestä löyty ihan samanlainen kenkä, kun mitkä yhdellä tytöistä on käytössään😀

Kerättiin kimpsut ja kampsut ja suunnattiin kotiin tekemään wokkia. Ja tietysti palvomaan aurinkoa pihaan☀️ ihan mahtavuutta kun kelit on vihdoin näin hyvät. Varattiin myös majoitus la-su yölle Malolotjaan, missä meidän on tarkoitus mennä sellaseen vaijeriliuku seikkailupuisto systeemiin. En tiedä miten selviän tän korkeenpaikankammoni kans. Siellä on meinaan lisäks jotain kamalia riippusiltoja mistä joutuu kulkemaan. Kaikkeen sitä ihminen suostuukin. 

Värjäiltiin hiuksiamme hopeeshampoolla ja käytiin kylmässä suihkussa. Tän jälkeen Satulle iski hirvee limppari himo ja lähdettiin käymään meidän lähimarketissa. Oltiin varmaan erikoisen näköinen kaksikko kun Satu veteli kukkamekossaan ja mä urheilu tamineissa. 

Paluumatkalla ihasteltiin taas täyskuuta. Miksei siitä vaan voi saada hyvää kuvaa. Reissun jälkeen oli niin hikinen ja täynnä hiekkapölyä, et sai mennä uudestaan suihkuun. 

Illalla vielä listattiin asioita mitä halutaan ostaa tytöille. Ajateltiin tehdä jokaiselle tytölle joululahja/ läksiäislahja paketit ja sisältö on mietitty jokaisen tytön tarpeiden ja mieltymysten mukaisesti. ☺️

Hyvää yötä!