Päivä 32

Thabo tuli noutamaan meidät sovitusti aamulla kirkolta n. 8:30. Otettiin suunnaks markkinat missä oli paljon kojuja ja myynnissä erilaisia käsitöitä. Kaikki kojut kyllä alko muistuttaa toinen toistaan mitä enemmän niitä kävi läpi. Niissä oli myynnissä lähinnä koriste-esineitä, jotain huiveja, housuja,tauluja, avaimenperiä ja kirjanmerkkejä. Olis tehny mieli ostaa vaikka mitä, mut rinkkaan ei välttämättä mahdu iso kirahvipatsas. Ellen varaa lentokoneesta sille omaa penkkiä mun vierestä. Kävijöitä oli niin vähän, et kilpailu kojuissa oli kovaa. Joka kojussa oli melkein pakko pyörähtää (myyjien painostuksesta) ja jokaisella hyvät hinnat tietysi only for you. Markkinat oli vähän eri luokkaa kun mitä oli ajatellut. 

Kuten kuvista näkyy: kauhee meno ja meininki heti aamusta (sarkasmia).

Thabo jäi odottamaan meitä autolle siks aikaa kun kierretään kojut läpi. Thabo veti penkin vaaka-tasoon ja alko unille tällä välin. Jossain kohtaa Roope liittyi meidän seuraan. 

Handicraftilta suunnattiin kuuluisaan Swazi Candlesiin. Siellä oli sit paljon erilaisia kivoja värikkäitä käsintehtyjä kynttilöitä. Kynttilöiden valmistusta pääsi seuraamaan paikan päällä. Sekä lisää käsitöitä kojuissa ja kaupoissa. Meille iski kynttilöiden kans valinnanvaikeus, joten tehtiin ratkasu ettei ostettu sit mitään.😂Thabo jäi tännekin meitä venaamaan ja innostui itsekin kiertelemään kauppoja. Roope oli nähnyt Thabon ihan innoissaan sovittelemassa pinssiä sen takinkaulukseen.

Satu kysy kyltin nähtyään: ONKS TÄÄLLÄ KAMELEITA!!!😂 taas sai nauraa.😘

Kierreltiin ne vähäiset kaupat, syötiin ja jatkettiin matkaa kohti Mantengan vesiputouksia missä nähtiin myös paljon apinoita!!😍 ja Suomen lippu. Sekä lätäkkö missä saattoi ehkä nähdä krokotiileja. Niitä me ei nähty. Matkalla nähtiin myös korkeella vuoristossa iso kivi, mistä Thabo kerto meille vähän enemmän. Kiven päältä on aikoinaan työnnetty ihmisiä alas, jos heidät on tuomittu velkavankeuteen, ovat pettäneet puolisoaan tai tehneet murhan. 

Suomen kunniakonsulaatti.

Tuolta nyppylältä kuolemaan tuomittuja aikoinaan tiputeltiin alas kädet ja jalat sidottuina ja jätettiin eläinten syötäviksi. Ruumista ei saanut hakea pois, sillä sen ajateltiin tuovan perheelle epäonnea. Lisäks krokotiilivaroitus.

Thabo kysyi onko ihmisellä ja apinalla mitään eroa. Vastasin vaan että toivottavasti joitain eroja löytyy.

Itse putoukset jätti vähän kylmäks, vaikka nätti paikka olikin. Oltiin tietysti ajateltu etukäteen näkevämme jotain suurta ja mahtavaa. Putouksia joutu lisäksi katselemaan sen verran kaukaa. Mentiin Satun kans aidan ali semmosen kiven päälle kuvailemaan, mikä ei kai ollut ihan sallittua (pitihän nyt instaan saada hienot kuvat otettua).

Ei onneks tiputtu krokotiilien syötäviks. 

Kun oltiin katseltu putouksia riittävän pitkään lähdettiin kohti Swazi cultural villagea. Sopivasti siellä alkoi just jonkinlainen (perinne)tanssiesitys kun päästiin sinne. Thabo oli täälläkin meidän mukana ja niiiiiin fiiliksissä. Se kuvas koko esityksen. Vaikka tanssit tanssittiin ulkona, niin saatto haistaa yleisöön saakka, miten näiden tanssivien miesten axet oli pettäny pahemman kerran. 

Välillä tuntu et nää esityksetkin oli vaan yks iso (hallittu)kaaos. Ei aina ihan vaikuttanut siltä, et ne olis kovin tarkkaan mietittyjä. Vaikka ne varmaan sitä olikin. Esityksissä oli tanssia, laulua, pillejä, rumpuja, miehiä, naisia...

Kun tanssit oltiin tanssittu mentiin oppaan mukana vielä kiertämään tää kylä missä ja miten ennenmuinoin swazilaiset ovat asustelleet. 

Kylä koostui lähinnä tämmösistä luonnonmateriaaleista värkätyistä hökkeleistä. Yks oli miehille, toinen naisille, joku lapsille, toinen isoäidille, kolmas ensimmäiselle vaimolle ja neljäs uusimmalle vaimolle jne. On se onni, että meno on nykyään erilaista. Naisten asema ei ollut oppaan kertoman mukaan järin hyvä. Naisten piti lähinnä palvella miestä. Miehet aina ensin, sitten vasta naiset tyylillä. Pläjäys oli aika kattava. 

Kellokin rupes oleen jo ruoka-aika ja suunnattiin vielä Satun ja Roopen kans syömään. Thabo ajo meidät Mbabaneen. Thabo kiitteli päivästä, se oli ihan haltioissaan kun oli saanut olla mukana. Maksettiin Thabolle koko päivästä n. 40€. Käytiin vetämässä pizzat naamaan ja lähdettiin kotiin. 

Oli kyllä ihan huippu päivä jälleen. Kelikin sattu oleen lämmin ja aurinkoinen!