Päivä 27

Toi viime yö ei menny mun osalta ihan napperoiseen. Jo illalla puhelun aikana Suomeen mulle tuli vähän outo fiilis. Puhelun loputtua ei menny kauaakaan kun mun vatsalaukku alko purkautua kummastakin päästä. Tätä kesti onneks vaan noin kolme tuntia. Mikä siinä on et vatsatauti iskee aina yötä kohden? Ihme sinänsä että ehdin oksentaan vessaan saakka, ensin piti kaivautua täältä prinsessaverhon alta pois, löytää otsalamppu, ettiä suihkusandaalit, löytää ponnari hiuksiin ja riisua tuubihuivi jne.
Eihän se mitään herkkua oo koskaan, mut vielä vähemmän näissä olosuhteissa. 3-4  aikaan yöllä pääsin sit nukkumaan. 

Laitoin Lindiwelle aamulla viestiä, että täytyy passata työt tältä päivältä. Satukin jäi himaan, sillä taas oli kuumeinen ja flunssanen olo. Ehdittiin me melkein kk olla reissussa, ennen kun tultiin kipeiks! Se on mulle ihan hyvä suoritus. 

Päivän aikana tuli vedettyä osmosalia ja precosaa sekä tupla annos maitohappoo. Kauheesti ei oo muuta tullu tänään tehtyä kun nukuttua. 

Nyt kuitenkin vaikuttais että tauti olis menossa ohi, ja selvisin suhteellisen vähällä. toivotaan näin. Missään kuolemanporteilla saakka ei yöllä käyty, että niin pahasta taudista ei ollut kyse. Ihan hyvissä voimissa ollaan. Vaikka yrjööminen aina verottaakin voimia. Ulkona alko viä kauhee vesisade ja ukkonen. Se haittaa nyt nukkumista. Korvatulpat korviin ja silmälaput silmille, hyvää yötä! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Päivä 85

Päivä 72

Päivä 25